Lohdutus (hevonen)
Lohdutus (1929–1955) oli punarautias suomenhevosori, jonka isä oli Sisu, emä Hultu ja emänisä Alarikin Kaima.[1] Se polveutui (iiiii.) vuonna 1888 syntyneestä oriista Eino, joka on yksi nykyisten suomenhevosten neljästä kantaoriista.[2] Lohdutus kilpaili menestyksekkäästi ravurina voittaen kaksi ravikuninkuutta (1938 ja 1939)[1]. Ori juoksi useita Suomen ennätysaikoja parantaen kahdesti sekä 3000 metrin että mailin ennätyksiä.[3] Sen ennätys (paras kilometriaika) oli 28,3.[3]
| Lohdutus | |
|---|---|
 Lohdutus |
|
| Syntynyt | 1929 |
| Kuollut | 1955 (26 vuotta) |
| Sukupuoli | ori |
| Väri | punarautias (liinakko) |
| Rotu | suomenhevonen |
| Synnyinmaa |
 Suomi |
| Isä | Sisu |
| Emä | Hultu |
| Emänisä | Alarikin Kaima |
| Kasvattaja | Toivo Pohjala, Harjavalta |
| Omistaja | Toivo Pohjala, Harjavalta |
| Ohjastaja | Toivo Pohjala |
| Tasoitusennätys | 28,3 |
| Suurkilpailuvoittoja | |
Kilpaura
muokkaaLohdutus pysyi koko elämänsä kasvattajansa Toivo Pohjalan omistuksessa, ja Pohjala myös valmensi ja ohjasti oritta itse.[3] Ori sai nimensä kun sen isän, Pohjalan suosikkihevosen, ostaja totesi hevosta maksaessaan, että Pohjalalle jäisi sentään varsa lohdutukseksi.[3] Ori aloitti kilpailemisen kuusivuotiaana talvella Helsingissä Käpylän raviradalla tuloksella 1.44,4, mutta paransi seuraavana kesänä ennätystään Seinäjoella jo aikaan 1.32,1. Lopullisen läpimurtonsa Lohdutus teki kahdeksanvuotiaana 1937, kun se juoksi Tampereen Hippoksella uuden 3 000 metrin Suomen ennätyksen 4.40,0. Voittoja kertyi vuoden aikana yhteensä 11 kappaletta.[4]
Vuonna 1938 Lohdutus voitti kaikki 16 lähtöään ja saavutti Suomen ennätykset 3000 metrin ja mailin matkoilla.[3] Ravikuninkuudet se saavutti vuosina 1938 ja 1939, jälkimmäisenä vuonna vastustajanaan samoin kovassa kunnossa ollut Eri-Aaroni.[3] Talvi- ja jatkosodan aikana ravikilpailuita ei juuri järjestetty, ja ori toimi kotitilallaan työhevosena ja siitosoriina.[3] Se osallistui vielä vuonna 1945 ensimmäisiin sodanjälkeisiin kuninkuusraveihin ja juoksi 16 vuoden iästään huolimatta vielä uuden Suomen ennätyksen maililla, joskin jäi kuninkuuskilpailussa niukasti toiseksi.[3] Lohdutuksen merkitys Pohjalan kotitilalle Kangasniemelle oli hänen poikansa Toivo T. Pohjalan mukaan niin suuri, että monena vuonna hevonen tuotti enemmän kuin koko suuri maatila.[4]
Jalostuskäyttö ja jälkeläiset
muokkaaVuoden 1945 jälkeen Lohdutus ei enää kilpaillut, vaan jatkoi siitoskäytössä ja vietiin toisinaan hevosnäyttelyihin.[3] Se sai kaikkiaan yli 1000 jälkeläistä, joista 336 hyväksyttiin kantakirjaan ja noin sata menestyi hyvin ravureina (84 tähti-, 13 suur- ja 4 huippujuoksijaa).[3] Sen ensimmäisen polven jälkeläisiin lukeutuvat kolminkertainen ravikuningas Akapeetus[3][5] sekä ravikuningatar Vilkku[6][7]. Toisen polven jälkeläisiä puolestaan ovat nelinkertainen ravikuningas Ero-Lohko (i. Lohko), kolminkertainen ravikuningas Erkko (i. Lähetti[8]) sekä kolminkertainen ravikuningatar ja lisäksi yhden ravikuninkuuden voittanut Suhina (i. Akapeetus[9]).[3] Myöhemmistä ravikuninkaallisista kuninkaat Ponseri ja Pette sekä kuningattaret Helätin, Karina, Aiheen-Ilo, Hulpu ja Luisteri polveutuvat Lohdutuksesta.[6] Kantaori Einoon johtavaa isälinjaa kutsutaan nykyään tavallisesti Lohdutus-linjaksi, koska kaikki nykyiset suoraa isälinjaa Einosta polveutuvat suomenhevoset polveutuvat siitä Lohdutuksen kautta.[2][6]
Lohdutus lopetettiin vuonna 1955 26-vuotiaana ja haudattiin kotitilalleen Harjavallan Torttilaan.[3][6] Sen haudalla on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin tekemä pronssinen Lohdutus-patsas.[3][6]
Kantakirjaus
muokkaaLohdutus kantakirjattiin vuonna 1933 III palkinnolla.[1] Lausunto oriista oli seuraava: "Ratsuksi kokolailla sopiva, paitsi säkä hieman pyöreä, kuitenkin pitkä; suhteellinen runko, hyvälihaksinen lanne ja hyvänlainen lautanen; pieniniveliset, hennot, kuivahkot jalat; hyvänpuoleiset kaviot. Veto välttävä, liikkeet tyydyttävät, luonne hyvä."[1] Oriin säkäkorkeudeksi mitattiin 157 cm.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Lohdutus yh 232 Valio Sukuposti.net. Viitattu 8.12.2014. (suomeksi)
- ↑ a b Sukulinjat Suomen Hippos ry. Arkistoitu 9.12.2014. Viitattu 8.12.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Antero Raevuori (toim.): ”Lohdutus - uuden alku”, Suuri suomalainen ravikirja, s. 40-41. Porvoo: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11192-9 fi
- ↑ a b Karkku, Timo: Hyvää ravia Satakunnasta – Suomenhevonen 100 vuotta, s. 68–76. Satakunnan alueen hevosjalostusliitto ry 2007. ISBN 978-952-92203-3-5.
- ↑ Akapeetus yh 750 Sukuposti.net. Viitattu 8.12.2014. (suomeksi)
- ↑ a b c d e Marko Vuolukka: Nykypäivän suomenhevoset periytyvät neljästä kantaoriista HevosNetti.com. Arkistoitu 16.12.2014. Viitattu 8.12.2014.
- ↑ Vilkku yh 8949 Sukuposti.net. Viitattu 8.12.2014. (suomeksi)
- ↑ Erkko yh 1036 Sukuposti.net. Viitattu 8.12.2014. (suomeksi)
- ↑ Suhina 18767 Sukuposti.net. Viitattu 8.12.2014. (suomeksi)