Lisa Gherardini

mahdollinen Mona Lisan malli

Lisa del Giocondo (15. kesäkuuta 1479 Firenze, Firenzen tasavalta15. heinäkuuta 1542 tai noin 1551 Firenze, Firenzen herttuakunta), o.s. ja tunnettu nimillä Lisa Gherardini ja Lisa di Antonio Maria (Antonmaria) Gakhini, myös vain Lisa ja Mona Lisa, oli firenzeläisen ja toscanalaisen Gherardini-suvun jäsen Italiassa. Häntä pidetään Leonardo da Vincin maalaaman muotokuvan Mona Lisan mallina.

Lisa del Giocondo
Yksityiskohta Mona Lisasta (1503–1506), Leonardo da Vinci, Louvre
Yksityiskohta Mona Lisasta (1503–1506), Leonardo da Vinci, Louvre
Henkilötiedot
Syntynyt15. kesäkuuta 1479
Firenze, Firenzen tasavalta
Kuollut15. heinäkuuta 1542 tai noin 1551
(63- tai 72-vuotiaana)
Firenze, Firenzen herttuakunta
Puoliso Francesco del Giocondo
Lapset Piero, Camilla, Andrea, Giocondo ja Marietta

Gherardini syntyi Firenzessä ja meni teini-ikäisenä naimisiin silkki- ja kangaskauppiaan kanssa, josta tuli myöhemmin paikallinen virkamies. Hän sai kuusi lasta, ja hänen uskotaan viettäneen mukavaa ja tavallista keskiluokan elämää. Gherardini eli pidempään kuin aviomiehensä, joka oli häntä huomattavasti vanhempi.

Varhainen elämä ja perhe

muokkaa
 
Toinen kuva Lisasta. Piirustusta on pidetty Leonardo da Vincin Mona Lisaa varten tekemänä.

Firenze oli 1400-luvulla yksi Euroopan suurimmista kaupungeista. Sitä pidettiin vakavaraisena, mutta varallisuuserot olivat suuria.[1] Gherardinin perhe oli vanhaa aatelissukua, mutta se oli menettänyt ajan kuluessa vaikutusvaltansa.[2] He elivät mukavasti maatilojen tuotolla mutteivät olleet rikkaita.

Gherardinin isä Antonmaria di Noldo Gherardini menetti kaksi vaimoa, jotka kuolivat molemmat synnytyksen yhteydessä. Lisa di Giovanni Filippo de Carduccin kanssa hän meni naimisiin vuonna 1465 ja Caterina Rucellain kanssa vuonna 1473.[3] Lisa Gherardinin äiti oli Lucrezia del Caccia, Piera Spinellin tytär ja Gherardinin kolmas vaimo, jonka kanssa hän solmi kolmannen avioliittonsa vuonna 1476.[3] Isä vuokrasi tai omisti yhteen aikaan Chiantissa kuusi karja- ja maatilaa, jotka tuottivat vehnää, viiniä ja oliiviöljyä.[4]

Lisa Gherardini syntyi Firenzessä 15. kesäkuuta 1479 Via Maggiolla,[5] vaikka vuosien ajan hänen luultiin syntyneen eräällä perheen tiloista, Villa Vignamaggiossa Greven ulkopuolella[6]. Hänet nimettiin Lisaksi isänisänsä vaimon mukaan.[7] Hän oli vanhin seitsemästä lapsesta, ja hänellä oli kolme sisarta, joista yhden nimi oli Ginevra, ja kolme veljeä, nimeltään Giovangualberto, Francesco ja Noldo.[8]

Perhe eli Firenzessä, alun perin Santa Trinitan lähellä ja myöhemmin vuokra-asunnossa lähellä Santo Spiritoa, todennäköisimmin siksi, että heillä ei ollut varaa vanhan kotinsa kunnostamiseen sen vahingoittumisen jälkeen. Perhe muutti nykyiselle Via dei Pepille ja sitten Santa Crocen lähelle, jossa he asuivat lähellä Ser Piero da Vinciä, Leonardon isää.[9] He omistivat myös pienen maaseutuhuvilan St. Donatossa, Poggion kylässä noin 32 kilometriä kaupungista etelään.[10] Noldo, Lisa Gherardinin isoisä, oli testamentannut chiantilaisen maatilan Santa Maria Nuovan sairaalalle. Lisa Gherardinin isä sai vuokrasopimuksen toiselle sairaalan maatiloista, ja kyetäkseen valvomaan vehnän korjuuta vietti perheineen kesät tilalla Ca’ di Pesa -nimisessä talossa.[4]

Avioliitto ja myöhempi elämä

muokkaa
 
Firenzen keskusta. Pariskunta asui Via della Stufalla (merkitty punaisella), noin kilometrin pohjoiseen Arno-joesta. Gherardinin vanhemmat asuivat lähempänä jokea, ensin pohjoisessa ja myöhemmin etelässä (sinisellä).

Lisa Gherardini avioitui 15-vuotiaana (1495) menestyneen kangas- ja silkkikauppiaan Francesco di Bartolomeo di Zanobi del Giocondon kanssa, jolle avioliitto oli toinen. Gherardinin myötäjäiset olivat 170 floriinia ja San Silvestron maatila lähellä hänen perheensä huvilaa, mikä on merkki siitä, ettei Gherardinin perhe ollut avioliiton aikaan varakas.[11] Kiinteistö sijaitsi Castellinan ja San Donato in Poggion välillä lähellä kahta maatilaa, jotka Michelangelo myöhemmin omisti.[9] Keskiluokkainen pariskunta ei kuulunut Firenzen rikkaisiin eikä köyhälistöön. Gherardinin avioliitto saattoi kohottaa hänen sosiaalista asemaansa, sillä hänen aviomiehensä perhe saattoi olla hänen omaansa rikkaampi.[11] Francescon uskotaan hyötyneen siitä, että Gherardini oli vanhasta suvusta.[12] Pari eli jaetussa majoituksessa 5. maaliskuuta 1503 saakka, kunnes Francesco kykeni ostamaan talon perheensä vanhan kodin vierestä Via della Stufalla. Leonardon uskotaan aloittaneen Lisan muotokuvan maalaamisen samana vuonna.[13][14]

Pariskunnalla oli viisi lasta: Piero, Camilla, Andrea, Giocondo ja Marietta, joista neljä syntyi vuosien 1496 ja 1507 välillä.[15] Lisa kasvatti myös Bartolomeon, Francescon ja hänen ensimmäisen vaimonsa Camilla di Mariotto Rucellain pojan, joka oli noin yksivuotias äitinsä kuollessa. Lisan äitipuoli Caterina di Mariotto Rucellai ja Francescon ensimmäinen vaimo olivat sisaruksia ja kuuluivat huomattavaan Rucellai-sukuun.

Camillasta ja Marietasta tuli katolilaisia nunnia. Camilla otti nimen Suor Beatrice ja liittyi San Domenico di Cafaggion luostariin, jossa hänet annettiin Antonmarian sisaren Suor Albieran ja Lisan sisarusten Suor Camillan (joka erotettiin skandaalissa neljän miehen vierailtua luostarissa) ja Suor Alessandran hoiviin.[16] Beatrice kuoli 18-vuotiaana,[16] ja hänet haudattiin Santa Maria Novellaan.[17] Gherardini kehitti suhteen Sant’Orsolaan, Firenzessä arvostettuun luostariin, jonne hän saattoi asettaa Marietan vuonna 1521. Marietta otti nimen Suor Ludovica, ja hänestä tuli luostarin kunnioitettu jäsen, joka nousi suhteellisen vastuulliseen asemaan.[18]

Francescosta tuli Firenzessä virkamies. Hänet valittiin Dodici Buonominiin vuonna 1499 ja Signoriaan vuonna 1512. Siellä hänet korotettiin prioriksi vuonna 1524. Hänellä saattoi olla siteitä Medici-suvun poliittisiin tai taloudellisiin intresseihin. Vuonna 1512, kun Firenzen hallinto pelkäsi Medicien paluuta maanpaosta, Francesco vangittiin ja hänelle annettiin tuhannen floriinin sakko. Hänet vapautettiin syyskuussa, kun Medicit palasivat.[19][17]

Erään näkemyksen mukaan Francesco kuoli vuoden 1538 ruttoepidemiassa. Gherardini sairastui, ja hänen tyttärensä Ludovica vei hänet Sant’Orsolan luostariin, jossa hän kuoli noin neljä vuotta myöhemmin 63-vuotiaana.[20][21] Toisen näkemyksen mukaan Francesco eli 80-vuotiaaksi. Hän kuoli vuonna 1539, ja Gherardini saattoi elää aina vuoteen 1551 saakka, jolloin hän olisi ollut 71- tai 72-vuotias.[10]

Kesäkuussa 1537 Francesco palautti testamentissaan Gherardinille hänen myötäjäisensä provisioiden kanssa, antoi hänelle hänen henkilökohtaiset vaatteensa ja korunsa ja rahaa tulevaisuutta varten. Uskoessaan hänen hoivansa pariskunnan tyttären Ludovican ja tämän estyessä poikansa Bartolomeon käsiin Francesco kirjoitti: ”Huomaten testamentin laatijan kiintymyksen ja rakkauden rakastettua vaimoaan Mona Lisaa kohtaan; ottaen huomioon, että Lisa on aina toiminut ylevin mielin ja uskollisena vaimona; toivoen, että hän tulee saamaan kaiken tarvitsemansa...”. [22]

Heinäkuussa 2012 arkeologit löysivät Lisa Gherardinin uskotun ruumiin maalliset jäännökset Firenzestä, entisen St. Ursulan luostarin alttarin vierestä.[23]

Mona Lisa

muokkaa
 
Mona Lisa, italiaksi La Gioconda ja ranskaksi La Joconde, Leonardo da Vincin maalaus Louvressa.
Pääartikkeli: Mona Lisa

Kuten muutkin varakkaat firenzeläiset, Francesco ja hänen perheensä olivat taiteen ystäviä ja mesenaatteja. Francescon uskotaan tilanneen Leonardo da Vinciltä vaimonsa muotokuvan juhliakseen sekä Andrean syntymää että perheen uuden kodin ostoa.[14] 1800- ja 1900-luvulla Mona Lisasta tuli yksi maailman kuuluisimmista maalauksista ja tutkijoiden ja harrastelijoiden spekulaatiot teoksen mallin identiteetistä tekivät maalauksesta maailmanlaajuisesti tunnistetun ikonin ja kaupallisen objektin. Vuonna 2005 asiantuntija löysi Heidelbergin yliopiston kirjaston kokoelmista sivuhuomautuksen, jonka mukaan teoksen malli olisi Lisa Gherardini.[24]

Maike Vogt-Lüerssenin mukaan Heidelbergin yliopistosta löydetyssä huomautuksessa mainitaan kyllä Gheraldinin käly Lisa del Giocondo, josta da Vinci on tehnyt piirustuksen 1503, mutta merkintä ei todista Lisa Gheraldinin olleen Mona Lisan mallina. Vogt-Lüerssenin mukaan Mona Lisan asun kuviot paljastavat mallin Sforzan sukuun kuuluvaksi Isabella Aragonialaiseksi.[25]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Pallanti 2006, s. 17, 23, 24
  2. Pallanti 2006, s. 58
  3. a b Pallanti 2006, s. 37
  4. a b Pallanti 2006: 41–44.
  5. Pallanti 2006, s.37
  6. History of Vignamaggio Villa Vignamaggio. Arkistoitu 12.5.2006. Viitattu 22. huhtikuuta 2008.
  7. Pallanti 2006, s. 40
  8. Pallanti 2006, s. 44
  9. a b Pallanti 2006, s. 45–46
  10. a b Zöllner 1993, s. 4
  11. a b Zöllner 1993, s. 5
  12. Martin Kemp: Leonardo Da Vinci: The Marvellous Works of Nature And Man, s. 261–262. Oxford University Press, 2006. ISBN 0-1928-0725-0. Teoksen verkkoversio.
  13. Portrait of Lisa Gherardini, wife of Francesco del Giocondo Musée du Louvre. Arkistoitu 11.12.2007. Viitattu 22. huhtikuuta 2008.
  14. a b Zöllner 1993, s. 9
  15. Bruce Johnston: Riddle of Mona Lisa is finally solved: she was the mother of five 1. tammikuuta 2004. Telegraph.co.uk. Viitattu 22. huhtikuuta 2008.
  16. a b Pallanti 2006, s. 61–62
  17. a b Müntz 1898, s. 154
  18. Pallanti 2006, s. 63
  19. Roger D. Masters: Fortune is a River: Leonardo da Vinci and Niccolò Machiavelli's Magnificant Dream of Changing the Course of Florentine History (online notes for Chapter 6) 15. kesäkuuta 1998. Free Press via Dartmouth College (dartmouth.edu). Arkistoitu 3.2.2009. Viitattu 21.4.2008.
  20. Rossella Lorenzi: Mona Lisa Grave Found, Claims Scholar 19. tammikuuta 2007. Discovery Channel News. Viitattu 22. huhtikuuta 2008.
  21. Rossella Lorenzi: Mona Lisa's Identity Revealed? 2. toukokuuta 2007. Discovery Channel News. Viitattu 22. huhtikuuta 2008.
  22. Pallanti 2006, s. 105
  23. Tutkijat lähes varmoja – tässä on maailmankuulun Mona Lisan malli 24.7.2012. MTV3. Viitattu 24.7.2012.
  24. Mona Lisa – Heidelberger Fund klärt Identität Heidelbergin yliopiston kirjasto. Viitattu 23. huhtikuuta 2008.
  25. Who is "Mona Lisa"? – Historical Facts and Speculations Maike Vogt-Luerssen. Arkistoitu 24.1.2010. Viitattu 13.12. 2010.

Aiheesta muualla

muokkaa