Liisa Bergius
Aino Elisabet (Liisa) Karhenmaa, o. s. Bergius (15. tammikuuta 1889 Viljakkala – 27. elokuuta 1980 Ylöjärvi) oli suomalainen lyseon lehtori ja oppikirjojen tekijä.[1][2][3][4][5]
Liisa Bergiuksen vanhemmat olivat rovasti, Viljakkalan kirkkoherra Alexander Fredrik Mikael Bergius (1856–1941) ja Angelika Bergroth. Hän pääsi ylioppilaaksi 1908 Tampereen suomalaisen tyttökoulun jatkoluokilta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1913 sekä suoritti kasvatusopin tutkinnon 1916. Bergius teki opintomatkan Göttingeniin Saksaan kesällä 1911.[1][6][4][5]
Liisa Bergius oli ruotsin- ja saksankielen opettajana Kristiinan suomalaisessa yhteiskoulussa 1914–1918, Aitoon yhteiskoulussa 1919–1921 ja Tyrvään yhteiskoulussa 1921–1923. Hän toimi Tampereen lyseon ruotsinkielen v. t. vanhempana lehtorina 1924–1925, Toijalan yhteiskoulun ruotsinkielen opettajana 1925–1926 ja vuodesta 1927 Vaasan suomalaisen lyseon ruotsin- ja saksankielen vanhempana lehtorina. Hän oli ruotsin- ja saksankielen vanhempana lehtorina Savonlinnan lyseossa 1937–1938 ja Hämeenlinnan lyseossa vuodesta 1938 lähtien.[1][4][5]
Liisa Bergius oli naimisissa vuodesta 1919 Koskenpään kirkkoherrana toimineen Kaarlo Paavo Karhenmaan (1890–1949) kanssa. Liisa Bergiuksen veli oli insinööri ja harrastajavalokuvaaja Eino Antero Bergius (1884–1978), jolla oli vuoteen 1918 saakka nopeita mahonkiveneitä valmistanut veneveistämö Vesilahden Suomelassa.[1][7]
Teoksia muokkaa
Nimellä Liisa Karhenmaa:
- Ruotsinkielen kirjallisia harjoituksia keskikouluasteelle. WSOY 1927, 3. painos 1931
- Saksankielen kirjallisia harjoituksia keskikouluasteelle; tekijät F. E. Arve ja Liisa Karhenmaa. WSOY 1928, 7. täydennetty painos 1959, 8. painos 1961
- Ruotsinkielen kirjallisia harjoituksia keskikouluasteelle 1. 4. painos WSOY 1934, 5. painos 1938
- Ruotsinkielen kirjallisia harjoituksia keskikouluasteelle 2. WSOY 1934
- Kertailijan ja ominpäinopiskelijan saksankielen kieliopin apuvihkonen. Karisto 1943, 2. painos 1947
- Kertailijan ja ominpäinopiskelijan saksankielen kieliopin apuvihkonen: kouluneuvos Solmu Nyströmin Saksankielen alkeiskirjan mukaisesti. 2. korj. painos 1958
- Kertailijan ja ominpäinopiskelijan ruotsinkielen kieliopin apuvihkonen: Jacobson & Fröbergin Ruotsinkielen alkeiskirjan mukaan I ja II osaa seuraten. 5. painos Karisto 1959
Suomennoksia muokkaa
- Liisa Bergius suomensi muinaisislanninkielestä Snorri Sturlusonin Eddasta osan "Gylfin harhanäky", julkaistu 1911
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Geni.com : Aino Elisabet Karhenmaa
- ↑ Kansalliskirjasto : Liisa Bergius
- ↑ Aino Elisabet Bergiuksen hautakivi Viljakkalan hautausmaalla, Suomen Sukututkimusseura, Hautakirjoituksia ja hautakuvia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Lehtori Liisa Bergius 50-vuotias, Hämeenkyrön Sanomat, 20.01.1939, nro 3, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Lehtori Liisa Bergius 50-vuotias, Vaasa, 15.01.1939, nro 13, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Alexander Fredrik Mikael Bergius
- ↑ SKS Henkilöhistoria : Suomen papisto 1800–1920 : Karhenmaa, Kaarlo Paavo (1890-1949)