Leveälehtikämmekkä

putkilokasvilaji

Leveälehtikämmekkä eli baltiantoukokämmekkä (Dactylorhiza baltica, aikaisemmin D. majalis subsp. baltica, myös D. longifolia) on liuskakämmeköihin kuuluva, lähinnä Keski- ja Itä-Euroopassa kasvava kämmekkäkasvi. Laji on Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.[2]

Leveälehtikämmekkä
Dactylorhiza baltica - Pakri.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Suku: Liuskakämmekät Dactylorhiza
Laji: baltica
Kaksiosainen nimi

Dactylorhiza baltica
(Klinge) Nevski

Synonyymit
  • Dactylorhiza majalis subsp. baltica[1]
  • Dactylorchis baltica[1]
  • Dactylorchis longifolia[1]
  • Dactylorhiza longifolia[1]
  • Orchis baltica[1]
  • Orchis latifolia f. baltica[1]
  • Orchis latifolia subsp. baltica[1]
  • Orchis latifolia var. tenuior[1]
  • Orchis longifolia[1]
  • Orchis longifolia var. gracilis[1]
Katso myös

 Commons-logo.svg Leveälehtikämmekkä Commonsissa

Kasvi sekoitetaan usein Keski-Euroopassa esiintyvään toukokämmekkään, josta se kuitenkin poikkeaa pääosin lehtien perusteella.

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Leveälehtikämmekkä kasvaa 30–50 cm korkeaksi. Sen varsi on tanakka, paksu ja varren keskiontelo on selvä. Juurimukula on syvään liuskainen. Kapeansoikeita, pitkiä lehtiä on 4–8 kappaletta. Lehdet ovat päältä tummanvihreitä ja ruskeatäpläisiä, alta vaaleanvihreitä ja täplättömiä. Kukinto on hyvin pitkä ja tiheä. Kukat ovat väriltään tummanpunaisia ja tummakirjailuisia. Kukkien alimmat tukilehdet ovat selvästi kukkia pidempiä, ja tukilehtien laidat ovat hienosahaisia. Kukan huuli on kolmiliuskainen ja kannuksellinen. Leveälehtikämmekkä kukkii Suomessa kesäkuussa.[3] Muista liuskakämmeköistä poiketen leveälehtikämmekkä tekee usein kaksi uutta mukulaa ja lisääntyy sillä tavoin myös kasvullisesti.[4]

Kasvi muistuttaa maariankämmekkää, mutta on sitä suurempikokoinen.[4] Yksittäinen kukka muistuttaa kalkkimaariankämmekkää, joskin huulen liuskat ovat yleensä hieman pyöreäpäisiä. Suurikokoisen kukinnon varsi on paksumpi kuin edellä mainituilla lajeilla.

LevinneisyysMuokkaa

Leveälehtikämmekkää tavataan Pohjois-Saksasta Baltiaan ja Länsi-Venäjälle. Suomesta tunnettiin aiemmin vain yksi monivartinen leveälehtikämmekkäyksilö Dragsfjärdin saaristosta. Kasvi löydettiin vuonna 1985.[4] Toukokuussa 2008 havaittiin kasvin tulleen varastetuksi.[5] Toinen havainto on mainittu Koillismaalta. Uusien kasvupaikkojen löytyminen Suomesta ei olisi kuitenkaan yllättävää, sillä kasvin pienikokoiset siemenet voivat levitä kauaskin tuulen mukana Baltian kasvualueilta. Vuonna 2009 leveälehtikämmeköitä löydettiinkin mm. itäiseltä Uudeltamaalta.[6]

ElinympäristöMuokkaa

Leveälehtikämmekkää tavataan kuivilla, kalkkipitoisilla niityillä. Laji on kalkinsuosija.[3]

LähteetMuokkaa

  • Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Infraspecific taxon details Dactylorhiza majalis subsp. baltica Catalogue of Life: 30th April 2012. Viitattu 1.5.2012. (englanniksi)
  2. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 194. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf).
  3. a b Retkeilykasvio 1998, s. 502.
  4. a b c Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 94.
  5. Varkauden kohde: Suomen harvinaisin kasvi 08.05.2008. YLE. Viitattu 08.05.2008.
  6. Baltiantoukokämmekästä kaivataan havaintoja 11.06.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.06.2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa