Lepakkohaukka

Lepakkohaukka (Macheiramphus alcinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on sukunsa Macheiramphus ainut edustaja.

Lepakkohaukka
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Eukaryootit Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo:	Haukat Accipitridae
Suku:	Macheiramphus
Laji:	alcinus
Kaksiosainen nimi
Macheiramphus alcinus Bonaparte, 1850
Alalajit
M. a. alcinus M. a. anderssoni M. a. papuanus
Katso myös
Lepakkohaukka Wikispeciesissä   Lepakkohaukka Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on noin 47 cm. Väritykseltään se on tummanruskea, lähes musta. Ainoastaan silmän ala- ja yläpuolella on valkoinen täplä, ja rinnassa voi olla vaaleaa kirjailua. Silmä on keltainen ja koivet vaalean harmaat. Lepakkohaukan kita on suuri, sillä se nielee saaliit kokonaisina. Lennossa se on haarahaukkamainen, saalistaessaan nopea kuin jalohaukat.

Yleensä lepakkohaukka on äänetön, mutta hämärissä tai soitimella se kimittää kokoonsa nähden vaatimattomasti.

Lajin kuvaili ja nimesi tieteelle ranskalainen Charles Lucien Bonaparte vuonna 1850.

Esiintyminen

Laji elää trooppisessa Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Uudessa-Guineassa. Maailman populaation koko on 10 000–100 000 yksilöä. Kanta on vakaa. Lajia ei ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö

Lepakkohaukan elinympäristöä ovat trooppiset metsät ja puistomaiset kaupungit sekä pensaikkoalueet.

Lisääntyminen

Molemmat puolisot osallistuvat pesän rakentamiseen. Pesä on rakennettu risuista korkealle puuhun, tavallisesti vaakasuoralle oksalle. Se on halkaisijaltaan lähes metrin ja noin 30 cm syvä. Pesämalja voi olla vuorattu mutta on usein vuoraamaton. Munia on yleensä vain yksi. Vain naaras hautoo ja koiras tuo sille ruokaa. Haudonta kestää noin kuukauden. Poikasta ruokitaan vasta juuri ennen pimeän laskeutumista, ja emot kantavat sille saaliita tiheään tahtiin, usein vain heittäen saaliin pesään ja palaten taas saalistamaan. Pienelle poikaselle syötetään yleensä vain hyönteisiä. Poikanen on lentokykyinen 5–6 viikon ikäisenä.

Ravinto

Nimensä mukaisesti lepakkohaukka saalistaa etupäässä lepakoita, mutta myös pääskyjä, kiitäjiä, lentäviä hyönteisiä ja joskus muitakin lintuja. Se saalistaa iltahämärissä lähellä lepakoiden luolia, vesistöjen äärellä ja taajamissa.

Lähteet

• Hawk-conservancy
• Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8