Lepa Radić

Lepa Svetozara Radić (serbiaksi Лепа Светозара Радић, 19. joulukuuta 1925 Gašnica – 8. helmikuuta 1943 Bosanska Krupa) oli jugoslavialainen partisaani, joka jäi toisen maailmansodan aikana saksalaisten vangiksi ja teloitettiin 17-vuotiaana.^[1]

Gradiškan kaupungin lähistöllä sijaitsevassa Gašnican kylässä syntynyt Radić aloitti kansakoulun jälkeen opinnot Bosanska Krupan käsityökoulussa. Hän oli mukana kommunistisen nuorisoliikkeen SKOJ:n toiminnassa ja liittyi Jugoslavian kommunistisen puolueen jäseneksi vuonna 1941. Natsi-Saksan miehitettyä Jugoslavian huhtikuussa 1941 Radić osallistui miehityksen vastaisen kansannousun valmisteluihin muun muassa aseita kätkemällä. Marraskuussa 1941 Radić perheineen joutui saksalaisia tukeneen äärioikeistolaisen Ustaša-järjestön pidättämäksi. Vastarintataistelijoiden avustuksella hän onnistui joulukuussa pakenemaan sisarensa Daran kanssa, jonka jälkeen Radić liittyi partisaanien taistelujoukkoihin.^[1]

Helmikuussa 1943 Radić oli kuljettamassa Neretvan taistelua paennutta pakolaisjoukkoa suojaan, kun hänen yksikkönsä joutui taisteluun saksalaisten 7. SS-vapaaehtoisvuoristodivisioona Prinz Eugenin osastoa vastaan. Radić jäi saksalaisten vangiksi ja kuljetettiin Bosanska Krupaan, jossa häntä kuulusteltiin ja tuomittiin muutamaa päivää myöhemmin kuolemaan. Radić teloitettiin hirttämällä 8. helmikuuta.^[1] Vielä ennen tuomion täytäntöönpanoa saksalaiset tarjoutuivat säästämään hänen henkensä, mikäli Radić paljastaisi taistelutoveriensa nimiä. Radić kieltäytyi, ja kertoi sen sijaan heidän paljastavan itse itsensä kostaessaan hänen kuolemansa saksalaisille.^[2]

Joulukuussa 1951 Radićille myönnettiin postuumisti Jugoslavian kansan sankarin kunniamerkki ansioistaan akselivaltojen vastaisessa taistelussa toisen maailmansodan aikana.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lepa Radić Wikimedia Commonsissa

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Ždralović, Amila: ”The Second World War and Experiences of Bosnian-Herzegovinian Women”, Women Documented: Women and Public Life in Bosnia and Herzegovina in the 20th Century, s. 46–47. Sarajevo: Sarajevo Open Center, 2014. ISBN 978-995-85361-9-9. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
↑ Tapalaga, Andrei: The Bravery of Yugoslavian Partisans 29.10.2019. History of Yesterday. Arkistoitu 23.5.2020. Viitattu 6.3.2020. (englanniksi)

[zdralovic-1] Ždralović, Amila: ”The Second World War and Experiences of Bosnian-Herzegovinian Women”, Women Documented: Women and Public Life in Bosnia and Herzegovina in the 20th Century, s. 46–47. Sarajevo: Sarajevo Open Center, 2014. ISBN 978-995-85361-9-9. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)

[2] Tapalaga, Andrei: The Bravery of Yugoslavian Partisans 29.10.2019. History of Yesterday. Arkistoitu 23.5.2020. Viitattu 6.3.2020. (englanniksi)

[1]

[2]