Leon Draisaitl
Leon Tim Draisaitl[1] (s. 27. lokakuuta 1995 Köln, Saksa) on saksalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä. Hän pelaa NHL-joukkue Edmonton Oilersissa. Seura varasi hänet vuonna 2014 NHL:n varaustilaisuudessa kolmantena pelaajana.[2] Sitä pienemmällä numerolla ei ole valittu ketään saksalaispelaajaa.[2] Draisaitlin vahvuuksiin kuuluvat pelin tekeminen, koko, kiekon suojaaminen, pelisilmä ja taitavat kädet.[3] Hänellä on kuitenkin kehitettävää luistelussa, fysiikassa ja hän turhautuu ajoittain.[4]
| Leon Draisaitl | |
|---|---|
 Draisaitl vuonna 2019. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. lokakuuta 1995 Köln, Saksa |
| Kansalaisuus |
 Saksa |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | vasen laitahyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 188 cm |
| Paino | 94 kg |
| Seura | |
| Seura | Edmonton Oilers |
| Sarja | NHL |
| Pelinumero | 29 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2014– |
| NHL-varaus |
3. varaus, 2014 Edmonton Oilers |
Ura muokkaa
Seuraura muokkaa
Saksassa muokkaa
Draisaitl on Kölner EC:n kasvatti. Hän siirtyi 13-vuotiaana Mannheimer EHC:hen kaudeksi 2009–2010, jolloin Draisaitl sijoittui tehoilla 48+55=103 Schüler-BL:n pistepörssissä viidenneksi. Kaudella 2010–2011 hän teki 29 runkosarjaotteluun valtavat tehopisteet 97+95=192, joilla Draisaitl voitti ylivoimaisesti sarjan maalipörssin ja sijoittui pistepörssissä toiseksi edellään vain joukkuetoveri Dominik Kahun. Draisaitl voitti kauden päätteeksi Schüler-BL:n mestaruuden. Kaudella 2011–2012 Draisaitl sijoittui tehoilla 21+35=56 Deutsche Nachwuchsligan pistepörssin toiselle sijalle edellään jälleen vain Kahun. Hän voitti kauden päätteeksi DNL:n mestaruuden, ja hänet valittiin sarjan vuoden pelaajaksi.[3]
WHL-joukkue Prince Albert Raiders varasi Draisaitlin CHL:n varaustilaisuuden toisena pelaajana kesällä 2012, jolloin häntä ennen varattiin vain Ivan Barbašev. Draisaitl siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2012–2013,[5] jolloin hän oli Raidersin toiseksi paras pistemies Mark McNeillin jälkeen tehopisteillä 21+37=58. Draisaitl voitti myös joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +22. Kaudella 2013–2014 hän jakoi tehopisteillä 38+67=105 koko WHL:n pistepörssin neljännen sijan Kootenay Icen Sam Reinhartin kanssa.[3][6] Draisaitl valittiin kauden päätteeksi liigan itäisen konferenssin ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[3]
NHL:ssä muokkaa
Edmonton Oilers varasi Draisaitlin koko NHL:n varaustilaisuuden kolmantena pelaajana ja ensimmäisenä eurooppalaisena kesällä 2014. Hänestä tuli kaikkien aikojen pienimmällä numerolla NHL:ään varattu saksalaispelaaja.[2] Saman vuoden elokuussa Draisaitl teki kolmivuotisen tulokassopimuksen joukkueen kanssa.[7][8] Hän otti syksyn 2014 harjoitusleirin päätteeksi paikan Oilersin NHL-kokoonpanosta ja näin ollen pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa kauden 2014–2015 avauskierroksella 9. lokakuuta 2014 Calgary Flamesia vastaan. Draisaitl sai ottelussa jääaikaa 14.47 minuuttia.[9] Hänen NHL-uransa avausmaali syntyi 24. lokakuuta 2014 Carolina Hurricanesia vastaan. Draisaitlin maali jäi Oilersin 6–3-voittoon päättyneen ottelun ratkaisumaaliksi. Hänet valittiin ottelun kakkostähdeksi.[10]
Tammikuussa 2015 Draisaitl lähetettiin 37 ottelun ja yhdeksän pisteen jälkeen takaisin WHL:ään Prince Albert Raidersiin.[11] Joukkue kuitenkin kauppasi hänet pian tämän jälkeen Kelowna Rocketsiin saaden vaihdossa Kris Schmidlin, Dalton Yorken, vuoden 2015 ensimmäisen kierroksen varausvuoron sekä kaksi neljännen kierroksen varausvuoroa.[12] Draisaitl jakoi koko WHL:n kevään 2015 pudotuspelien pistepörssin voiton Portland Winterhawksin Nic Petanin kanssa tehopisteillä 10+18=28. Hän voitti myös pudotuspelien tehotilaston lukemalla +17.[6] Draisaitl voitti kauden päätteeksi WHL:n mestaruuden, Ed Chynoweth Cupin, ja hänet palkittiin pudotuspelien parhaana pelaajana. Hän voitti myös Memorial Cupin pistepörssin saaden Ed Chynoweth Trophyn ja jakoi maalipörssin voiton joukkuetoverinsa Gage Quinneyn kanssa tehoilla 4+3=7. Draisaitl palkittiin turnauksen arvokkaimpana pelaajana Stafford Smythe Memorial Trophylla.[3]
Draisaitl palkittiin pistepörssin voittajalle jaettavalla Art Ross Trophylla ja Hart Memorial Trophylla NHL-kauden 2019–2020 runkosarjan päätteeksi.[13] Saksassa hänet valittiin vuoden miesurheilijaksi 2020.[14]
Kaudella 2021–2022 Draisaitlista tuli ensimmäinen pelaaja koko NHL:n historiassa, joka on saavuttanut kauden 20 ensimmäisen pelin aikana 20 maalia ja 20 syöttöä siten, että tehdyistä maaleista kymmenen on ylivoimamaaleja.[15] Seuraavalla kaudella hän teki pudotuspelihistoriaa, kun hänestä tuli NHL:n ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt pudotuspelisarjan kahdessa ensimmäisessä ottelussa yhteensä kuusi maalia. Kuudes maali syntyi, kun Edmonton Oilers voitti pudotuspelien toisella kierroksella Vegas Golden Knightsin.[16]
Maajoukkueura muokkaa
Nuorisomaajoukkueet muokkaa
Draisaitl pelasi alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa vuosina 2012 ja 2013. Hän ylsi kummassakin turnauksessa Saksan sisäisen piste- ja syöttöpörssin voittoon, kuten myös World U-17 Hockey Challengessa vuonna 2012.[3]
Draisaitl pelasi alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa vuosina 2013 ja 2014. Draisaitl oli vuoden 2013 turnauksessa Saksan paras pistemies ja syöttäjä tehopisteillä 2+4=6. Vuoden 2014 turnauksessa hän teki samat tehot ja toimi joukkueen varakapteenina. Draisaitlilta odotettiin paljon, mutta häneltä nähtiin kuitenkin ylimääräisiä turhautumisia, ja hän voittikin turnauksen jäähypörssin 52 jäähyminuutilla.[3][4]
Miesten maajoukkueessa muokkaa
Draisaitl edusti Saksaa maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2014 ollessaan vain 18-vuotias. Draisaitl edusti maataan myös vuosien 2016–2019 maailmanmestaruuskilpailuissa.[3]
Muuta muokkaa
Draisaitlin isä Peter on kolminkertainen olympiakävijä, ja hän toimii nykyään Tšekin Extraliga-joukkue HK Hradec Královén päävalmentajana.[3]
Tilastot muokkaa
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 2010–2011 | Jungadler Mannheim | DNL | 6 | 0 | 1 | 1 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2011–2012 | Jungadler Mannheim | DNL | 35 | 21 | 35 | 56 | 39 | 8 | 6 | 6 | 12 | 2 | U18 | 6 | 2 | 5 | 7 | 2 | ||||||||||
| 2012–2013 | Prince Albert Raiders | WHL | 64 | 21 | 37 | 58 | 22 | 4 | 0 | 4 | 4 | 0 | U18 | 5 | 1 | 6 | 7 | 4 | ||||||||||
| JMM | 6 | 2 | 4 | 6 | 2 | |||||||||||||||||||||||
| 2013–2014 | Prince Albert Raiders | WHL | 64 | 38 | 67 | 105 | 24 | 5 | 1 | 4 | 5 | 4 |  |
JMM | 6 | 2 | 4 | 6 | 52 | |||||||||
| MM | 7 | 1 | 3 | 4 | 0 | |||||||||||||||||||||||
| 2014–2015 | Edmonton Oilers | NHL | 37 | 2 | 7 | 9 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Kelowna Rockets | WHL | 32 | 19 | 34 | 53 | 25 | 19 | 10 | 18 | 28 | 12 | |||||||||||||||||
| Kelowna Rockets | M-Cup | – | – | – | – | – | 5 | 4 | 3 | 7 | 12 | |||||||||||||||||
| 2015–2016 | Edmonton Oilers | NHL | 72 | 19 | 32 | 51 | 20 | – | – | – | – | – | MM | 8 | 1 | 3 | 4 | 4 | ||||||||||
| Bakersfield Condors | AHL | 6 | 1 | 1 | 2 | 4 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2016–2017 | Edmonton Oilers | NHL | 82 | 29 | 48 | 77 | 20 | 13 | 6 | 10 | 16 | 19 | WCup | 6 | 2 | 0 | 2 | 0 | ||||||||||
| OQ | 3 | 2 | 3 | 5 | 0 | |||||||||||||||||||||||
| MM | 3 | 0 | 2 | 2 | 2 | |||||||||||||||||||||||
| 2017–2018 | Edmonton Oilers | NHL | 78 | 25 | 45 | 70 | 30 | – | – | – | – | – | MM | 7 | 2 | 7 | 9 | 16 | ||||||||||
| 2018–2019 | Edmonton Oilers | NHL | 82 | 50 | 55 | 105 | 52 | – | – | – | – | – | MM | 8 | 5 | 3 | 8 | 0 | ||||||||||
| 2019–2020 | Edmonton Oilers | NHL | 71 | 43 | 67 | 110 | 18 | 4 | 3 | 3 | 6 | 0 |  |
 |
| |||||||||||||
| 2020–2021 | Edmonton Oilers | NHL | 56 | 31 | 53 | 84 | 22 | 4 | 2 | 3 | 5 | 2 | ||||||||||||||||
| 2021–2022 | Edmonton Oilers | NHL | 80 | 55 | 55 | 110 | 40 | 16 | 7 | 25 | 32 | 6 | ||||||||||||||||
| 2022–2023 | Edmonton Oilers | NHL | 80 | 52 | 76 | 128 | 24 | 12 | 13 | 5 | 18 | 10 | ||||||||||||||||
| 9 kautta | yhteensä | NHL | 638 | 306 | 438 | 744 | 230 | 49 | 31 | 46 | 77 | 37 | ||||||||||||||||
Lähteet muokkaa
- Leon Draisaitl The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Leon Draisaitl Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Amoaku, Charles Kofi: Leon Draisaitl Bio, Age, Height, Career, Net Worth, Family GH Gossip. 2.4.2023. Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Laine, Sami: Saksalainen superlupaus teki NHL-historiaa Yle.fi. 28.6.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 28.6.2014.
- ↑ a b c d e f g h i Leon Draisaitl Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ a b Päätalo, Vilja: Saksalainen ykkösvientituote – Leon Draisaitl 26.6.2014. Jatkoaika.com. Viitattu 28.6.2014.
- ↑ Poitras, Evan: Raiders Sign Draisaitl 16.7.2012. Prince Albert Raiders. Viitattu 28.6.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Leon Draisaitl The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- ↑ Oilers sign Draisaitl 12.8.2014. Edmonton Oilers. Viitattu 12.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Oilers kiinnitti saksalaislupauksen 12.8.2014. Jatkoaika.com. Viitattu 12.8.2014.
- ↑ Boxscore – NHL.com NHL.com. 9.10.2014. National Hockey League. Viitattu 15.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Boxscore – NHL.com NHL.com. 24.10.2014. National Hockey League. Viitattu 15.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Leon Draisaitl takaisin junioreihin 5.1.2015. Jatkoaika.com. Viitattu 7.1.2015.
- ↑ Rockets Acquire Draisaitl; Oilers Pick to Play Wednesday 6.1.2015. Kelowna Rockets. Viitattu 12.1.2015. (englanniksi)
- ↑ https://www.sportsnet.ca/hockey/nhl/nhl-awards-oilers-draisaitl-captures-art-ross-trophy/
- ↑ https://www.iihf.com/en/news/23353/draisaitl-german-sportsman-of-the-year/
- ↑ Connor McDavidin pistetahtikin kalpenee tämän rinnalla – hirmuvireessä oleva joukkuekaveri teki NHL-historiaa mtvuutiset.fi. 25.11.2021. Viitattu 25.11.2021.
- ↑ Edmonton Oilersin supertähdet tekivät jälleen tuhoisaa jälkeä – tunteet kävivät kuumana ja 13 maalin Draisaitl teki NHL-historiaa Yle Urheilu. 7.5.2023. Viitattu 7.5.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leon Draisaitl Wikimedia Commonsissa
