Lentolaivue 10

Lentolaivue 10 (LLv 10) oli Suomen ilmavoimien maayhteistoimintalaivue talvi- ja jatkosodassa.

Lentolaivue 10
Toiminnassa 1934–1940, 1941
Valtio Suomi
Puolustushaarat ilmavoimat
Rooli maayhteistoiminta, syöksypommitus
Tukikohta Lappeenranta
Mensuvaara
Taipalsaari
Puumala
Tiiksjärvi
Kalusto Fokker C.X
Blackburn Ripon
Fokker D.XXI
Fokker C.V

Perustaminen ja talvisotaMuokkaa

 
Laivueen kalustona talvisodassa palvellut konetyyppi, Fokker C.X.

Ilmavoimien päiväkäskyllä 10. lokakuuta 1934 lentolaivueet numeroitiin, jolloin Utin lentotukikohdan lentoasema 1:n tiedustelulaivueesta tuli lentolaivue 10. Laivueen komentajana jatkoi kapteeni Armas Könni ja sen kalustona oli Aero A-32GR -kevytpommittajat. Lentoasemat korvattiin lentorykmenteillä 1. tammikuuta 1938 ja lentolaivue 10 siirrettiin 7. helmikuuta Suur-Merijoen lentotukikohtaan sijoitettuun lentorykmentti 1:een. Saman vuoden aikana laivueen kalusto vaihtui Fokker C.X -syöksypommittajiin, joita enimmillään oli laivueella 17 kappaletta.[1]

Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939 ja seuraavana päivänä päämaja otti laivueen käyttöönsä. Päämaja määritti laivueen hyökkäykset valittuihin operatiivisiin kohteisiin. Lisäksi laivueen koneet lensivät tiedustelulentoja Karjalan kannaksen eteläosissa ja itäisellä Suomenlahdella. Laivue sai 18. joulukuuta tehtävän pommittaa seitsemällä koneella Saarenpään linnaketta pommittavaa Neuvostoliiton Itämeren laivaston osastoa. Laivueen koneet eivät kuitenkaan löytäneet aluksia. Jouluaatonaattona laivue pommitti kolme kertaa vihollisen kolonnia Perkjärven alueella, minkä jälkeen Päämaja siirsi laivueen reserviin.[2]

Laivueen yhdeksän Fokker C.X:ää siirtyi 10. tammikuuta 1940 Mensuvaaran lentotukikohtaan, mistä toiminta kohdistui Laatokan pohjoispuolelle. Koneet pommittivat 15. tammikuuta Lemetin mottia, jolloin FK-87 tuhoutui. Laivueen koneet jatkoivat tammikuun pommituslentoja muun muassa Koirinojalle, Suomenlahdelle, Uudenkylän alueelle, Uuksuun ja Pitkärannan teollisuusalueelle. Laivue palasi Lappeenrantaan 31. tammikuuta menetettyään kolme konetta.[3]

Laivue luopui lentueista, joista muodostettiin hyökkääväosa osasto Kalaja ja kouluttavaosa osasto Pietarinen. Laivue siirtyi toistuvien ilmahyökkäysten vuoksi Taipalsaaren lentotukikohtaan 8. helmikuuta. Seuraavana päivänä laivue sai tehtäväkseen tukea Karjalan kannaksella toimivia joukkoja Viipurin puolustamiseksi. Laivueen koneet pommittivat 14. helmikuuta Kaukjärven kentän alueelle ryhmitettyjä joukkoja. Samana päivänä pommitettiin leiriä Viipurin kaakkoispuolella. Laivue pommitti öisin 17.-22. helmikuuta Summan ja Lähteen lohkojen edessä olevia puna-armeijan joukkoja sekä tiedusteli joukkojenkeskityksiä. Tämän jälkeen pommitettiin vielä 26. helmikuuta Suulajärven alueen joukkoja ja 1. maaliskuuta kolonnia Viipurin kaakkoispuolella.[4]

Puna-armeija aloitti 3. maaliskuuta hyökkäyksen yli jäätyneen Viipurinlahden, minkä torjuntaan laivue määrättiin. Kaksi konetta pommitti illalla Makslahteen koottuja täydennysjoukkoja. Seuraavana päivänä Puna-armeija onnistui muodostamaan sillanpään Vila- ja Häränpäänniemeen, jonne siirrettiin joukkoja jään yli Pulliniemestä ja Tuppurasta. Laivue pommitti yhdellä koneella (FK-85) 5. helmikuuta joukkojen keskityksiä Teikarsaarella. Laivue lensi viimeisen sotalentonsa 10. maaliskuuta pommittaessaan kahdella koneella Talin alueen joukkoja.[5]

Moskovan rauha astui voimaan 13. maaliskuuta ja aseet vaikenivat kello 11. Laivue teki talvisodassa 135 sotalentoa pudottaen 26 825 kg pommeja. Lennoista neljätoista jouduttiin keskeyttämään. Laivue menetti kolme lentokonetta (FK-87, FK-81 ja FK-111) ja niissä olleet lentäjät ja tähystäjät. Laivue päätettiin 27. maaliskuuta lakkauttaa ja sen henkilöstö siirtyi pääosin lentorykmentti 3:een ja koneet lentolaivue 14:lle. Laivue lakkasi olemasta 10. huhtikuuta.[6]

KomentajatMuokkaa

Laivueenkomentajina olivat[7]:

  • Kapteeni Armas Könni 10. lokakuuta 1934 - 17. toukokuuta 1935
  • Majuri Axel Nystedt 17. toukokuuta 1935 - 18. joulukuuta 1936
  • Majuri Kustaa Sihvo 18. joulukuuta 1936 - 4. joulukuuta 1937
  • Majuri Kuno Janarmo 4. joulukuuta 1937 - 13. tammikuuta 1940
  • Kapteeni Birger Gabrielsson 13. tammikuuta - 15. maaliskuuta 1940
  • Majuri Johan Sovio 15. maaliskuuta - 9. huhtikuuta 1940

JatkosotaMuokkaa

 
Hurricane HC452 Tiiksjärvellä

Ilmavoimien komentajan esitys uuden yhteistoimintalaivueen perustamisesta Rukajärven suunnalle hyväksyttiin 12. elokuuta 1941. Laivueen, jonka nimeksi määrättiin lentolaivue 10, komentajaksi määrättiin kapteeni Kyösti Kurimo ja se alistettiin 14. divisioonan komentajalle. Laivueen kalustoksi määrättiin kolme Hawker Hurricanea lentolaivue 32:sta, neljä Fokker C.V:tä lentolaivue 42:sta sekä täydennyslentolaivue 17:stä ja kolme Blackburn Riponia lentolaivue 15:stä. Kolme kapteeni Kalajan johtamaa Hurricanea saapui 19. elokuuta Tiiksjärvelle muodostaen perustettavan laivueen 1. lentueen.[8]

1. lentueen päällikkö kapteeni Kalaja sai surmansa koneen (HC-458) saatua osuman ilmatorjuntatulesta hyökätessään Kootshkoman suunnalla maakohteita vastaan. Lentolaivue 30:n 3. lentue sai 18. syyskuuta käskyn siirtyä Tiiksjärvelle, missä lentueesta muodostettiin lentolaivue 10:n 1. lentue. Kuusi Fokker D.XXI -konetta saapuivat Tiiksjärvelle 21. syyskuuta. Samana päivänä laivue menetti Fokker C.V -koneen (FO-71) tiedustelulennolla, kun se joutui hävittäjän alasampumaksi. Kaksi päivää myöhemmin jäljellä olevat Hurricanet palasivat lentolaivue 32:een. Kolme Fokker D.XXI konetta lisää saapui 25. syyskuuta ja kymmenes ja samalla viimeinen 1. lokakuuta.[8]

Riponit palautettiin 13. lokakuuta lentolaivue 15:lle ja Fokker C.V:t Tiiksjärvelle 26. lokakuuta saapuneelle lentolaivue 14:lle. Laivue lensi tiedustelu-, torjunta- ja pommituslentoja Rukajärven suunnalla 1. marraskuuta asti, jolloin laivue lakkautettiin. Laivue teki 371 sotalentoa, joista kahdeksan keskeytyi sään tai teknisen vian vuoksi. Lennoista tehtiin 57 Hurricaneilla, 99 Fokker C.V:llä, 28 Riponeilla ja loput 179 Fokker D.XXI -koneilla. Laivue saavutti neljä ilmavoittoa ja menetti saman määrän koneita ja kolme lentäjää.[9]

Lakkautetun laivueen 1. lentueesta (7 Fokker D.XXI) muodostettiin lentolaivue 30:n 3. lentue (lentue Käär), joka jatkoi toimintaansa Tiiksjärvellä lentolaivue 14:lle alistettuna. Lentueen tehtävinä olivat tiedustelu ja hävittäjätorjunta 14. divisioonan alueella.[10]

LähteetMuokkaa

  • Stenman, Kari: Fokker-laivue Lentolaivue 30 sodassa. Kari Stenman, 2015. ISBN 978-952-68233-1-7.
  • Stenman, Kari: Gladiator-laivue Lentolaivue 16 sodassa. Koala, 2018. ISBN 978-952-229-197-4.
  • Keskinen, Kalevi; Partonen, Kyösti; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimat 1928–40. Espoo: Kari Stenman, 2006. ISBN 952-99743-0-2.

ViitteetMuokkaa

  1. Stenman 2018 s. 129
  2. Stenman 2018 s. 131-133
  3. Stenman 2018 s. 135-141
  4. Stenman 2018 s. 141-144
  5. Stenman 2018 s. 144-146
  6. Stenman 2018 s. 146-147
  7. Keskinen et al. 2006 s. 194
  8. a b Stenman 2015 s. 103
  9. Stenman 2015 s. 113
  10. Stenman 2015 s. 118