Legitimistit

Legitimismi (ransk. légitimisme) oli Ranskassa vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksen jälkeen vaikuttanut rojalistinen suuntaus, jonka mukaan ainoastaan Bourbon-suvun vanhemmalla haaralla oli laillinen oikeus Ranskan valtaistuimeen. Sen kannattajia kutsuttiin legitimisteiksi. Legitimistit olivat yksi rojalistien kolmesta pääryhmästä 1800-luvun Ranskassa; kaksi muuta olivat Orléans-sukuhaaraa kannattaneet orleanistit sekä Napoleonin perintöä vaalineet bonapartistit.[1] Legitimistit eivät tunnustaneet vuonna 1830 valtaan nousseen Ludvig Filipin eivätkä yhdenkään häntä seuranneen Ranskan hallitsijan laillisuutta. He edustivat reaktionääristä oikeistoa.

Toisen keisarikunnan romahtamisen jälkeen Bourbonien valtaanpaluulle näytti 1870-luvun alussa avautuvan mahdollisuus, mutta silloisen kruununtavoittelijan Chambordin kreivin jyrkkä vanhoillisuus vei häneltä muiden rojalistien tuen. Hänen kuoltuaan vuonna 1883 ilman perillisiä useimmat legitimistit siirtyivät tukemaan hallitsijaksi Orléans-suvun päämiestä, Pariisin kreivi Philippe d’Orléansia.[1] Osa legitimisteistä katsoi laillisen oikeuden Ranskan kruunuun siirtyneen sen sijaan Bourbon-suvun espanjalaiselle haaralle, vaikka sen kantaisä Filip V olikin luopunut omista ja jälkeläistensä oikeuksista Ranskan kruunuun Utrechtin rauhan yhteydessä vuonna 1713.[2]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Legitimist (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 31.3.2013.
  2. house of Orléans (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 14.4.2013.