Lazon piiri

Lazon piiri (ven. Райо́н и́мени Лазо́, Raion imeni Lazo) on kunnallinen itsehallintoalue Habarovskin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1935 perustetun piirin pinta-ala on 3 179 neliökilometriä. Asukkaita on 49 500 henkeä (vuonna 2009).

Piiri on nimetty vallankumousjohtaja Sergei Lazon mukaan. Se sijaitsee Habarovskin aluepiirin eteläosassa. Pohjoisessa Lazon piiri rajoittuu Habarovskin ja Nanain piireihin, idässä ja etelässä Primorjen aluepiiriin, lounaassa Vjazemskin piiriin ja lännessä Ussurijokeen ja Kiinaan.

Piiriin kuuluu kolme kaupunkikuntaa (taajamaa): Hor, Muhen ja Perejaslavka. Maalaiskuntia on 18: Bitševaja, Dolmi, Durmin, Georgijevka, Gvasjugi, Kondratjevka, Kruglikovo, Marusino, Mogilevka, Obor, Poletnoje, Sidima, Sita, Srednehorski, Sukpai, Svjatogorje, Tšernjajevo ja Zolotoi. Hallinnollinen keskus on Perejaslavkan taajama.

Seudun kanta-asukkaita ovat udehet, joita nykyään on vain 0,5 % piirin väestöstä. Suurin osa heistä asuu Gvasjugin kylässä. Valtaosa piirin asukkaista on venäläisiä.

Perejaslavkan kautta kulkee Trans-Siperian rautatie sekä Habarovskin ja Vladivostokin välinen M60-valtatie. Matkaa piirikeskuksesta aluepiirin pääkaupunkiin Habarovskiin on 65 kilometriä.

Talous perustuu metsä- ja elintarviketeollisuuteen. Maatalous on keskittynyt maidon tuotantoon.

Kulttuurilaitoksia ovat mm. lasten taide- ja musiikkikoulut sekä kotiseutumuseo. Paikallislehtenä ilmestyy Naše vremja.

Aiheesta muualla muokkaa

Lazon piiri Habarovskin aluepiirin sivustolla (venäjäksi)