Lauri Rafael Sipilä (4. toukokuuta 1904 Mynämäki20. toukokuuta 1974 Turku) oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija.

Lauri Sipilän vanhemmat olivat Mynämäen kirkkoherra, lääninrovasti ja kansanedustaja Frans Wilhelm (Wilho) Sipilä ja Amanda (Mandi) Matilda o.s. Piirainen. Lauri oli heidän neljäs lapsensa. Taidemaalari Sulho Sipilä oli Lauri Sipilän veli.[1]

Sipilä suoritti ylioppilastutkinnon Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa 1923, ja opiskeli arkkitehdiksi Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä ja valmistui vuonna 1929. Hän toimi apulaisena Erik Bryggmanin, Pauli E. Blomstedtin, Jussi Paatelan sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimistoissa vuosina 1926–1932.

Lauri Sipilä perusti oman arkkitehtitoimiston 1937. Hän avioitui Helmi Havosen kanssa 1945. Työurallaan hän toimi myös rakennustarkastajana useissa Turun seudun kunnissa. Hän teki myös pitkän uran opettajana Turun teknillisessä oppilaitoksessa, jääden eläkkeelle talonrakennusopin yliopettajan virasta vuonna 1970. Samoin hän oli useissa luottamustehtävissä vuoteen 1965 asti.

Lauri Sipilä oli myös kuvataiteilija, joka ammensi vaikutteita 1900-luvun alun uusista eurooppalaisista suuntauksista. Hän ei kuitenkaan elinaikanaan osallistunut näyttelyihin tai järjestänyt omia näyttelyitä. Läpileikkaus hänen teoksistaan oli esillä Mynämäen kulttuuritalo Vanhassa yhteiskoulussa ja Mynämäen kirjastossa sekä Raision museo Harkossa osana Suomi 100 -ohjelma

Töitä muokkaa

Vuosina 1931–1971 Sipilä suunnitteli useita rakennuksia Turkuun ja Turun ympäristökuntiin:

  • Naantalin paloasema (1931)
  • Kesko Oy:n Turun toimitalo (1937−38)
  • Turun teollisuus-koulun lisärakennus (1938)
  • Tortinmäen koulu (1942)
  • As Osuuskunta Tiilentekijänkatu 4 asunto- ja tehdasrakennus (1943−45)
  • Keskusautohalli ja -kauppa Oy:n liike- ja tehdasrakennus (Turku 1945−48)
  • Paimion parantolan henkilökunnan asuinrakennus (1948)
  • Pohjoismaiden Yhdyspankin talo (Pansio 1949)
  • Osuuskassan talo (Turku 1953)
  • Raision kunnantalo (1954)
  • Merimaskun kirkon restaurointi (1954)
  • Asunto Oy Keskuspalatsi (Turku 1955)
  • Elokuvateatteri Ritz (Turku 1955)
  • Raision säästöpankki- ja asuntosiipi (1958)
  • Laitilan yhteiskoulu (1958)
  • Oripään seudun yhteiskoulun lisärakennus (1962)
  • Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lisärakennus (1964−65)

Hän suunnitteli myös Naantalin kuparivuorella sijaitsevan Laivaston sankarivainajien muistoristin, joka paljastettiin 13. syyskuuta 1951.[2]

Lähteet muokkaa

  • Törrönen, Kari (toim.): Sipilät modernismin pioneerit Suomen itsenäistyessä. Helsinki: EnergyWave Oy, 2017. ISBN 978-952-68810-0-3.

Viitteet muokkaa