Avaa päävalikko
Lauri Helenius 1910-luvun alkupuolella.

Lauri Sakari Helenius (25. heinäkuuta 1887 Rauma7. joulukuuta 1959 Helsinki[1]) oli suomalainen diplomi-insinööri ja Fiskarsin pääjohtaja.[2]

Heleniuksen vanhemmat olivat kirkkoherra, rovasti Kaarle Helenius ja Hilma Evelina Bergroth. Hän pääsi ylioppilaaksi Rauman yhteislyseosta vuonna 1905 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun koneosastolta 1909 ja sähköosastolta 1910.[1]

Helenius työskenteli vuodesta 1911 alkaen kolme vuotta Sveitsissä ja oli vuodesta 1914 Ludvig Nobelin dieselmoottoritehtaassa Pietarissa konstruktöörinä. Hän palasi Venäjältä Suomeen 1915 ja oli Tampereella Oy Lokomo Ab:n teknillisenä johtajana 1916–1921. [3] Helenius oli Oy Lokomo Ab:n toimitusjohtaja 1922–1924, Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n konepajan johtaja 1925–1940, Suomen Teollisuusliiton toimitusjohtaja 1940–1942, puheenjohtaja 1948–1952 sekä Fiskarsin pääjohtaja 1943–1957. Hän sai vuorineuvoksen arvon 1943 ja tekniikan kunniatohtorin arvon 1949. Heleniuksella oli suuri merkitys Suomen veturiteollisuuden kehittymiselle.[2]

Lauri Helenius oli naimisissa vuodesta 1919 Astrid Alhon kanssa jonka isä oli Rauman opettajaseminaarin johtaja August Alho.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Ylioppilasmatrikkeli 1905. Helsingin yliopisto.
  2. a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, p. 544. Otava 1968.
  3. a b Aikalaiskirja 1934

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.