Laukkayökkönen

perhoslaji

Laukkayökkönen (Hydraecia nordstroemi) on yleisehkö, joskin Suomessa levinneisyydeltään lounainen ja eteläinen yöperhonen.

Laukkayökkönen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Tarhayökköset Hadeninae
Suku: Hydraecia
Laji: nordstroemi
Kaksiosainen nimi

Hydraecia nordstroemi
Horke, 1952

Katso myös

  Laukkayökkönen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Laukkayökkönen muistuttaa hyvin paljon varsiyökköstä (Hydraecia micacea) sekä hierakkayökköstä (Hydraecia ultima). Lajin määrittämisen haastavuutta kuvannee, että laukkayökkönen erotettiin varsiyökkösestä omaksi lajikseen vasta vuonna 1952.[2]

Etusiipien pohjaväri on yleensä vaalean punertavan ruskea, joskus jopa kellansävyinen, mutta toisaalta joskus myös tumman harmahtavan ruskea. Siiven tyviosassa on hieman mutkitteleva sisempi poikkiviiru ja ulompana viistosti siiven takareunasta kärkeä kohti suuntautuva ulompi poikkiviiru. Ulompi poikkiviiru tekee ennen siiven etureunaa jyrkän mutkan sisäänpäin ennen päättymistään. Siiven etureunassa on tumma täplä, joka sijoittuu hieman lähemmäs siiven kärkeä kuin mihin ulompi poikkiviiru päättyisi ellei kaartuisi sisäänpäin. Ulommasta poikkiviirusta siiven keskiosaan suuntautuu tumma varjostuma, joka ei ulotu sisempään poikkiviiruun saakka. Rengas- ja munuaistäplät ovat siiven pohjavärin väriset, mutta erottuvat tumman reunuksensa vuoksi. Takasiivet ovat vaaleat, joskin vaihtelevasti kehnäiset. Niiden poikki kulkee tummempi kaarijuova, mutta keskipilkku puuttuu sekä siiven ylä- että alapinnalta. Laji on 29–37 mm siipivälillään keskimäärin pienempi kuin varsiyökkönen.[3][2]

Levinneisyys ja lentoaika muokkaa

Laukkayökkönen vaikuttaa olevan levinneisyydeltään eurooppalainen.[2] Suomessa lajin levinneisyys keskittyy täysin rannikkoseudulle. Havaintoja on Ahvenanmaalta sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Etelä-Karjalan rannikoilta ja rannikon tuntumasta. Lisäksi Pohjanmaalta tunnetaan vanhempi havainto. Perhoset aloittavat lennon muita Hydraecia-lajeja aikaisemmin jo heinäkuun alkupuolella ja lentoaika jatkuu syyskuun lopulle.[4][2]

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Laukkayökkönen elää kallioisilla tai hiekkaisilla rannoilla, rantaniityillä sekä luodoilla. Se on hyvin paikoittainen ja esiintymät keskittyvät vahvasti rantavyöhykkeelle. Sopivalla paikalla yksilömäärä voi kuitenkin olla melko suuri. Perhoset tulevat valolle ja harvemmin syötille. Toukka elää ruoholaukan sipulissa. Muna on talvehtiva elämänvaihe.[2]

Ravintokasvi muokkaa

Toukka elää ainoastaan ruoholaukalla (Allium schoenoprasum).[2]

Lähteet muokkaa

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Laukkayökkönen – Hydraecia nordstroemi Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. a b c d e f Mikkola K. & Jalas I.: Suomen perhoset. Yökköset 2.. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, 1979. ISBN 951-1-04297-1. s. 117–118
  3. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  4. Perhoswiki (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa