Avaa päävalikko

Latvian valkovenäläiset ovat Latviassa asuvia valkovenäläisiä. He ovat Latvian toiseksi suurin vähemmistöryhmä heti venäläisten jälkeen. Toisin kuin venäläiset ja ukrainalaiset, he ovat Latviassa jo useamman vuosisadan asunut vähemmistö, vaikka heistäkin monet ovat muuttaneet paikalle Latvian neuvostomiehityksen aikana.

Latvian valkovenäläiset
Väkiluku 68 174[1]
Merkittävät asuinalueet
Flag of Riga.png Riika29 400[2]
Bandera Daugavpils.png Väinänlinna8 000[2]
Bandera Jelgava.png Jelgava3 600[2]
Flag of Liepāja.svg Liepāja2 900[2]
Bandera jurmala.png Jūrmala2 200[2]
Flag of Ventspils.svg Ventspils1 900[2]
Kielet valkovenäjä, venäjä, englanti
Uskonnot ortodoksisuus

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Valkovenäläisiä on perinteisesti asunut Latgalessa, joka kuului aikoinaan Vitebskin kuvernementtiin. Valkovenäläisiä muutti Väinäjoen varteen etenkin 1600-luvulla Polatskista ja Smolenskista.selvennä Valkovenäläiset elivät paikallisten latgallien tapaan maaseudulla, kun taas puolalaiset, venäläiset ja juutalaiset asuivat kaupungeissa. 1920-luvun alku oli valkovenäläisen kulttuurin nousuaikaa Latviassa, ja tuolloin perustettiin esimerkiksi valkovenäläisiä kouluja ja jopa lukioita Ludzaan ja Väinänlinnaan. Latviassa julkaistiin valkovenäläisiä sanomalehtiä, kuten esimerkiksi Golos Belarusa -lehteä sekä Belaruskaya Shkola u Latvii -aikakauslehteä. Vuodesta 1928 lähtien Riiassa ja Väinänlinnassa toimi valkovenäläisiä teattereita. Latvian venäläiset ja puolalaiset eivät suhtautuneet kovin suopeasti valkovenäläisen kulttuurin kehittämiseen, sillä sille annetut rahat olivat pois heiltä. Vuosina 1924-25 valkovenäläisiä opettajia vastaan nostettiin syytteitä siitä, että he halusivat liittää Latgalen osaksi Neuvostoliittoa. Oikeudenkäynnit aiheuttivat valkovenäläisten koulujen sulkemisen. Valkovenäläiset alkoivat rekisteröidä itsensä venäläisiksi ja puolalaisiksi.selvennä Vuonna 1920 Latviassa oli 75 000 valkovenäläistä, mutta kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1930 heitä oli enää 26 000.[3]

Toisen maailmansodan jälkeen valkovenäläisiä muutti Latvian kaupunkien teollisuustyöpaikkoihin esimerkiksi Riikaan, Väinänlinnaan ja Liepājaan. Koulutustasoltaan valkovenäläiset olivat yleensä alemmalla tasolla kuin esimerkiksi juutalaisilla tai ukrainalaisilla siirtolaisilla.[3]

NykypäiväMuokkaa

Valkovenäläiset ovat sulautumassa venäläisväestöön[3]. Venäjän kieli valtaa alaa valkovenäjältä, vain viidesosa valkovenäläisistä osaa kieltä ja vielä harvempi käyttää sitä aktiivisesti[4]. Lisäksi seka-avioliitot venäläisten ja valkovenäläisten välillä ovat tavallisia. Lisäksi alhainen syntyvyys ja maastamuutto Valko-Venäjälle ovat vähentäneet heidän määräänsä. Latviassa toimii kaksi valkovenäläistä kulttuuriseuraa, vuonna 1988 perustettu Svitanak ja valkovenäjän kieleen keskittynyt Pramen. Pramenin yhteydessä toimii valkovenäläinen kansallismusiikkiyhtye Nadežda.[3]

LähteetMuokkaa

  1. On key provisional results of Population and Housing Census 2011 2010. Central Statistical Bureau of Latvia. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  2. a b c d e f Iedzīvotāju skaits pašvaldībās pēc nacionālā sastāva Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes. Viitattu 20.8.2010. (latviaksi)
  3. a b c d Marjo Mela ja Lembit Valba: Latvian historiaa ja kulttuuria. Keuruu: Rosentāls-seura, 2005. ISBN 951-986-71-1-2.
  4. The Belarusians and Ukrainians Latvijas Institūts. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa