Lars Tunbjörk
Lars Tunbjörk (15. helmikuuta 1956 Borås – 8. huhtikuuta 2015 Tukholma)[1] oli ruotsalainen valokuvataiteilija, joka tunnetaan hiljaisen humoristisista valokuvistaan banaaleista arkielämän ilmiöistä.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Lars_Tunbj%C3%B6rk.jpg/190px-Lars_Tunbj%C3%B6rk.jpg)
Tunbjörkin kuvat ovat useimmiten syväteräviä ja kirkassävyisiä värikuvia monine yksityiskohtineen, ilman lavastusta tai kuvattavien ohjaamista. Hänen esikuviaan olivat muun muassa yhdysvaltalaiset Weegee ja William Eggleston, ranskalainen Henri Cartier-Bresson ja ruotsalainen Christer Strömholm. Samankaltaisesta tyylistä tunnettu brittiläinen Martin Parr luonnehti Tunbjörkiä nykyihmisten elämäntavan tarkaksi havainnoijaksi.[2][3]
Tunbjörk aloitti uransa 15-vuotiaana Borås Tidning -sanomalehdessä, suoritti vuonna 1977 asevelvollisuutensa Värnpliktsnytt-lehden valokuvaajana ja muutti Tukholmaan, jossa hän työskenteli freelance-pohjalta muun muassa Aftonbladet- ja Stockholms-Tidningen-lehdille sekä lentoyhtiö Linjeflygin asiakaslehdelle Upp och Ner. Lentoyhtiön toimeksiannosta tehty reportaasi Ruotsin kaupallistumisesta ja amerikkalaistumisesta tuotti myös valokuvateoksen ja -näyttelyn Landet utom sig (1993) ja teki Tunbjörkistä tunnetun. Valokuvasarja oli esillä Suomenlinnan Rantakasarmissa alkuvuodesta 2000 nimellä Maa, tolaltaan[3].
Tunbjörk oli yksi ranskalaisen Vu-kuvatoimiston kuvaajista ja työskenteli muun muassa The New York Times Magazinelle ja Geo-lehdelle. Time-lehden toimeksiannosta hän kuvasi vaalikampanjoita vuosina 2008 ja 2011 Yhdysvaltojen Keskilännessä.[2][4][5] Tunbjörkin töitä on ruotsalaismuseoiden lisäksi muun muassa New Yorkin modernin taiteen museossa sekä Pariisissa Centre Pompidoun ja Maison Européenne de la Photographie -valokuvakeskuksen kokoelmissa.
Tunbjörkin avopuoliso oli dokumentaristi Maud Nycander, jonka kanssa hän teki myös taiteellista yhteistyötä. He saivat kaksi tytärtä.[6][2]
Lars Tunbjörkin muistoksi perustettu säätiö jakaa yhdessä Tore G. Wärenstamin säätiön kanssa vuosittaista 25 000 kruunun arvoista, Tunbjörkin mukaan nimettyä valokuvapalkintoa. Rahasumman lisäksi palkintoon kuuluu mahdollisuus yksityisnäyttelyyn Boråsin taidemuseossa.[7]
Valokuvakirjoja
muokkaa- Gränslösa bilder, Lucida, 1987. ISBN 91-87300-02-8.
- Landet utom sig : bilder från Sverige. Stockholm : Journal, 1993. ISBN 91-630-1834-9.
- Office / Kontor, toim. Gösta Flemming, Stockholm : Journal, 2002. ISBN 91-973629-7-2.
- Home, Göttingen : Steidl, 2002. ISBN 3-88243-868-1.
- Dom alla : reflektioner om socialt arbete. Tekstit Göran Odbratt. Stockholm : Journal, 2003. ISBN 91-974182-7-7
- I love Borås!. Göttingen: Steidl, 2006. ISBN 9783865212962.
- Vinter, Göttingen: Steidl, 2007. ISBN 9783865214973.
- Every day. Montreuil-sur-Brèche : Diaphane, 2012. ISBN 9782919077137.
- Nycander, Maud ym.: Lars Tunbjörk : retrospektiv. Bokförlaget Max Ström, 2018. ISBN 9789171264398.
Lähteet
muokkaa- ↑ Minnessida för Lars Tunbjörk Beckmans Begravningsbyrå. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ a b c Moakley, Paul: Remembering Lars Tunbjörk: Legendary Color Photographer of the Absurd. Time Magazine, 14.4.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.7.2023.
- ↑ a b Uimonen, Anu: Kun kansankodista tuli ostosparatiisi. Helsingin Sanomat, 5.2.2000. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Göteborgs konstmuseum. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Moderna museet. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Fröderberg, Magnus: Varma möten och socialt dokument Fotosidan.se. 31.5.2012. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Lars Tunbjörkpriset Tunbjörkin muistosivusto. Viitattu 2.7.2023.