Lars Gabriel Branting

Lars Gabriel Branting

Lars Gabriel Branting (16. heinäkuuta 1799 Grödinge27. maaliskuuta 1881 Tukholma) oli ruotsalainen Gymnastiska centralinstitutet -liikuntaopiston (nyk. Gymnastik- och idrottshögskolan) johtaja ja vokaalimusiikin säveltäjä. Hänet valittiin Ruotsin kuninkaalliseen musiikkiakatemiaan vuonna 1861. Tuleva pääministeri Hjalmar Branting oli hänen poikansa.[1]

Branting syntyi vanhempiensa kolmanneksi lapseksi. Poliisina työskennelleen isän kuoltua äiti elätti perhettä työskentelemällä kaupanpitäjänä. Brantingin molemmat isoveljet kuolivat kouluvuosinaan; kaikki veljekset kärsivät keuhkoihin liittyneistä terveysongelmista. Äiti lähetti Lars Gabrielin Pehr Henrik Lingin vuonna 1813 avaamaan liikuntaopistoon, jossa poika perehtyi miekkailuun, fysioterapiaan, fysiologiaan ja anatomiaan. Näiden lisäksi hän opiskeli kieliä ja musiikkia sekä auditoi anatomian ja fysiologian luentoja Karoliinisessa instituutissa.[1]

Branting seurasi Pehr Henrik Lingiä liikuntaopiston johtajana tämän kuoltua vuonna 1839. Siellä hän työskenteli vuoteen 1862 saakka. Vuodesta 1839 hän oli naimisissa pianisti, akateemikko Emma af Georgiin (1821–1880) kanssa.[1]

Musiikillinen uraMuokkaa

Branting oli jo varhain taitava käyrätorvensoittaja, joka esiintyi solistina julkisissa konserteissa. Liikuntakoulussa opiskellessaan hän jätti soittamisen sivuun, mutta ryhtyi säveltämään lauluja sekä solisteille että kuorolle. Tässä hän sai opetusta Erik Jacob Arrhén von Kapfelmanilta. Laulu "Afskedet" on hyvin todennäköisesti sekä Brantingin säveltämä että sanoittama. Sen lisäksi, että Branting oli Lingin opiskelija, hän myös teki musiikkia tämän sanoihin.[1]

Brantingin muihin lauluihin kuuluu pianosäesteinen "Längtan", jonka sanat koostuvat Johan Ludvig Runebergin runon "Den tvivlande" ensimmäisestä säkeistöstä. Kuoroteosten joukossa on "Folkvisa", joka on neliosainen sävellys sekakuorolle.[1]

LähteetMuokkaa