Avaa päävalikko

Lappalaiset skandinaavisessa tarustossa

Lappalaisnainen hiihtää. Olaus Magnus (1553). Myös oletus naisten valta-asemasta lappalaisten keskuudessa on herättänyt pelkoa.

Lappalaiset tunnetaan skandinaavisessa kansanperinteessä ennen kaikkea voimallisina ja pelottavina noitina, samaan tapaan kuin suomalaisessa kansanperinteessä.

Skandinaavisissa tarinoissa saagoissa saamelaisista käytetään muun muassa nimityksiä "finnar", "lappir" ja "semsveinar". Joskus saamelainen ja suomalainen saattoivat mennä sekaisin ainakin myöhemmässä tulkinnassa, sillä suomalaisiakin on ajoittain on kutsuttu nimellä "finn". Yleisimmin suomalaiset on kuitenkin käsitetty kveeneiksi, kuten edelleen nykynorjassa. Myös karjalaiset on mainittu saagoissa. Suomalaisten (Kvenlandin väen) kerrotaan myös taistelleen lappalaisia (lappir) vastaan.

Muinaiskandinaaveilla oli saagojen mukaan saamelaisia tietäjiä apureinaan. Usein ihmisten poikkeukselliset taikakyvyt nähtiin seurauksena lappalaisista sukujuurista tai siitä, että henkilö oli käynyt lappalaisten opissa. Sekä lappalaisten että heidän noituuttaan opiskelleiden skandinaavien kerrotaan saagoissa tehneen samankaltaisia taikuuksia.

Muinaisskandinaaviset ryhmät saattoivat käyttää saamelaisten tietäjien mainetta muiden ryhmien pelotteluun. Vihollistakin on voitu leimata siitä, että he käyttävät hyväkseen lappalaisnoitia. Noituus koettiin usein epäoikeudenmukaiseksi, kieroksi ja epämiehekkääksi. Jopa ylijumala Odin sai muiden jumalten silmissä huonoa mainetta noituuksistaan. Muinaisskandinaavissa noituus oli "seid", joka on sukua saamen sanalle sidda, suomeksi seita.

Esimerkkejä saagoistaMuokkaa

Olaf Haraldinpojan saagaMuokkaa

Olaf Haraldinpojan saagassa eräs soturi oli nimeltään Pieni Finn.[1] Saaga kertoo tosin vain epämääräisesti, että jotkut väittivät häntä lappalaisen (finn) rodun edustajaksi. Finn oli todella lyhyt, mutta niin nopea, ettei mikään hevonen voinut voittaa häntä. Tällä ehkä tarkoitettiin sitä, että hän pystyi nopeasti hiihtämään syvässä hangessa, jossa hevosten oli hankala tarpoa. Hän oli kuningas Hrorekin uskottuja miehiä, mutta välttääkseen epäluuloja kuningas puhui hänen kanssaan syrjässä ja pikaisesti.

VatnsloesagaMuokkaa

Vatnsloesaga-niminen saaga kertoo kahden lappalaisen (semsveinar) matkanneen Islantiin kadonnutta esinettä etsimään. Matkan he suorittivat ilmeisesti valaina. Myös Heimskringlan mukaan lappalainen kävi Islannissa valaaksi muuttuneena. Hän vakoili Islantia Harald Gorminpojan hyväksi. Skandinaavipäällikkö Hundigr osasi noituutta, ja hän muuttui valaaksi hyökätessään erään laivan kimppuun. Valaaksi muuttuminen on ilmeisesti peräisin saamelaisesta perinteestä, jossa tietäjä vaipuu transsiin, ja hänen sielunsa uskotaan matkustavan tuonelaan valaan hahmossa.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Saagan englanninkielinen käännös on varustettu lisähuomautuksella, että kyseessä oli lappalainen.