Lapinkuusio
Lapinkuusio (Pedicularis lapponica) on holarktisella alueella tavattava näivekasvi.
| Lapinkuusio | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Näivekasvit Orobanchaceae |
| Suku: | Kuusiot Pedicularis |
| Laji: | lapponica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pedicularis lapponica |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Lapinkuusio kasvaa 10–25 senttimetriä korkeaksi. Sen varsi on pysty ja yläosastaan karvainen. Lapinkuusion kukintona on tiheähkö tähkä. Kukkien teriöt ovat 1,5 cm pitkät, ruusuntuoksuiset ja väriltään kalpeankeltaiset.[1] Lehtiasento on kierteinen. Lehtilapa on karvaton ja lehtien keskussuoni on leveä. Kukissa alin huulimainen terälehti on selvästi kiertynyt sivulle. Kasvi kukkii kesäkuulta elokuulle. Hedelmä on kota, joka on hieman verhiötä pidempi.[2]
Levinneisyys muokkaa
Lapinkuusio esiintyy pohjoista Jäämerta ympäröivillä arktisilla tai subarktisilla alueilla. Euroopassa se esiintyy Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Luoteis-Venäjällä.[3]
Lapinkuusio Suomessa muokkaa
Suomessa kasvin esiintyminen painottuu merkittävästi pohjoisimpaan Lappiin. Lajin eteläisimmät kasvupaikat ovat Rovaniemen korkeudella. Noin Kittilän–Saariselän korkeudelta pohjoiseen se yleistyy ja on Utsjoella ja Enontekiöllä erittäinkin yleinen.[4][5]
Lapinkuusio kasvaa Suomessa tunturikankailla, -koivikoissa, paljakkanotkoissa, karuissa kangasmetsissä, tulvametsissä ja puronvarsipensaikoissa.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 554. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Henry Väre, Jukka Laine: ”Lapinkuusio”, Metsäkasvio, s. 132. Metsäkustannus, 2016. ISBN 978-952-6612-78-2.
- ↑ Plants of the World Online 2021: Pedicularis lapponica L. (englanniksi) Viitattu 6.12.2021.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2010: Levinneisyyskartat (Lapinkuusio Pedicularis lapponica) 2011. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.
- ↑ a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kasviatlas 2022: Lapinkuusion (Pedicularis lapponica) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Lapinkuusio (Pedicularis lapponica)
