Lajos Dóczy
Lajos Dóczy (1845−1918) oli unkarilainen sanomalehtimies ja kirjailija. Hän tuli 1867 sisäministeriön painoasiain osastoon virkamieheksi, sittemmin yhteiseen ulkoministeriöön ministerineuvokseksi. Dóczyn kaunokirjallisesta tuotannosta merkittävimpiä ovat näytelmät, ennen kaikkea huvinäytelmät A csók ('Suukko', 1871), joka saavutti suuren näyttämömenestyksen, ja Emminor (1896), sekä näytelmät Az utolsó szerelem ('Viime rakkaus'), ja Széchy Mária. Dóczy oli myös ahkera kääntäjä, sekä unkarintaja että saksantaja. Hän käänsi muun muassa Imre Madáchin kuuluisan Az ember tragédiája -nimisen draamarunoelman saksaksi.[1]
| Lajos Dóczy | |
|---|---|
 Lajos Dóczy |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1845 |
| Kuollut | 1918 (72–73 vuotta) |
| Kansalaisuus | Unkari |
| Ammatti | kirjailija, kääntäjä |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | unkari |
| Tuotannon kieli | unkari |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Lähteet
muokkaa- ↑ Dóczi Lajos, Tietosanakirja osa 2, palsta 351, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lajos Dóczy Wikimedia Commonsissa
