Löppösenluolan kalliomaalaus

kivikautinen kalliomaalaus Valkealassa

Löppösenluolan kalliomaalaus sijaitsee Valkealassa Kouvolassa. Se on Repoveden kaakkoisrannalla olevan luolamaisen muodostelman vieressä Repoveden kansallispuistossa. Kalliomaalaus on suttaantunut ja sään kuluttama, ja siitä erottuu ainakin kämmenen painauma. Maalauksen löysivät Pekka Sarvas ja Jussi-Pekka Taavitsainen vuonna 1974.[1][2][3]

Löppösenluolan kalliomaalaus
Kalliomaalaus tammikuussa 2020.
Kalliomaalaus tammikuussa 2020.
Sijainti

Löppösenluolan kalliomaalaus
Koordinaatit 61°10′31.7207″N, 26°50′17.2366″E
Valtio Suomi
Historia
Tyyppi kalliomaalaus
Kaupunki Kouvola (Valkeala)

Sijainti muokkaa

Maalauskohde sijaitsee Repoveden itärannalla Ruskiasalmen äärellä kohdassa, missä veteen putoaa Ruskiakallion jyrkänne. Kallion kyljessä on pieni puoliluolla, jonka mukaan paikkaa kutsutaan myös Löppösen luolaksi. Maalaus on tehty luolan suuaukon lähelle vasemmalle noin 2,3 metriä järven vedenpinnan yläpuolelle. Maalattu kallio aukeaa tällä kohtaa lounaaseen.[1][4]

Maalaukset muokkaa

Maalauksen yleisilme on hyvin vaalea ja suttaantunut. Sutun joukosta voidaan erottaa joitakin viivoja ja kaaria, mutta joukosta erottuu vain pari kolme tunnistettavaa kuviota. Selkein kuvio on nelisormisen kämmenen painauma, jonka löytää aivan kalliohalkeaman vierestä. Kämmen yläpuolelle on väritetty vinoon tasalevyinen värialue, joka on voinut olla suttaantunut tai moneen kertaan maalattu kohta. Alueen oikealla puolella on hahmotettavissa eläin, mutta sen selkeys on jo menetetty.[1][3]

Halkeaman alapuolella on laajempi punavärin värjäymä, jossa on joitakin tummempia alueita. Värjäymän vasemmassa alaosassa erottuu katkelma ihmishahmosta, mutta sen pituudesta ei voi olla varma. Pekka Kivikäs on löytänyt siitä myös hirveä esittävän katkelman. Hän on löytänyt myös kallion kärjestä jälkiä kalliomaalauksesta.[1][2][4]

Myöhäiset kaiverrukset muokkaa

Koska luolamainen aukko on toiminut veneilijöille pysähdys- ja suojapaikkana, on luonnollista, että sen liepeillä on monenlaista toimintaa. Puna-alueen päälle on tehty hankaamalla tai kaivertamalla tekstiä ja kuvioita. Osa niistä sijaitsee tunnistettavien kuvioiden lähellä. Eräässä kohtaa on päivämääräkin, joka viittaa aikaan ennen maalauksen löytymistä. Nuotion nokisavut ovat vaikuttaneet maalauskallioon omalla tavallaan.[1][2][4]

Kallion muoto ja luolan nimitys muokkaa

Monissa valokuvissa on kalliolla nähtävissä ihmisen kasvot, eli sillä on antropomorfinen muoto. Monilla maalatuilla kallioilla tai siirtolohkareilla on havaittu tämäntapainen ominaisuus. Se ilmenee silloin, kun katselukulma on sopiva ja auringonvalon aiheuttamat varjot sattuvat sopivasti. Löppösenluolan maalauskalliossa kasvot näkyvät järveltä lännen suunnasta[5] ja tunnistettavat piirteet liittyvät kallion halkeamiin. Voidaan ajatella, että sekä kasvonpiirteet että suojaisa puoliluola ovat olleet kimmokkeet maalata kalliota muinaisina aikoina.[1][6][7]

Perimätiedon mukaan olisi 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alussa puoliluolassa elännyt erakko, jonka sukunimen mukaan sitä edelleen kutsuttaisiin Löppösenluolaksi. Toisen tiedon mukaan luolan löysi kouvolalainen veturinkuljettaja Ludwig Löppönen. Hän käytti sitä useiden vuosien ajan kesäpaikkanaan kalastusreissuilla, joskus perheensäkin kanssa. Hänen mukaansa paikkaa kutsutaan edelleenkin Löppösenluolaksi.[8][3]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Muinaistaideyhdistys: Löppösen luola (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Luukkonen, Ismo: Löppösen luola
  • Muinaisjäännösrekisteri: Löppösenluolan kalliomaalaus Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto. Viitattu 15.7.2013.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e f Museovirasto: Löppösenluolan kalliomaalaus
  2. a b c Luukkonen, Ismo: Löppösen luola
  3. a b c Muinaistaideyhdistys: Löppösen luola
  4. a b c Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s.273, Liite III
  5. Taskinen, Helena: Kalliomaalauskallioidemme antropomorfiset muodot
  6. a b Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s.124, Liite III
  7. a b Lahelma, Antti: Sama maisema eri kulkijat - Repoveden kansallispuisto kivikaudelta 1900-luvulle: luku 4 "Uskomusmaailma ja tarinaperinne", s. 84-
  8. Ludwig Löppösen pojan tyttären kertoman mukaan

Aiheesta muualla muokkaa