Länsifriisi

germaaninen kieli

Länsifriisin kieli eli friisi (Frysk) on kieli, jota puhutaan Friisinmaassa Pohjois-Alankomaissa. Se on kolmesta friisin kielestä puhutuin.

Länsifriisi
Friisin kielten jakautuminen nykyajan Euroopassa:   Länsifriisi   Pohjoisfriisi   Itäfriisi
Friisin kielten jakautuminen nykyajan Euroopassa:
  Länsifriisi
Oma nimi Frysk
Muu nimi friisi
Tiedot
Alue Friisinmaa, Groningen
Virallinen kieli  Alankomaat (Friisinmaa)
Puhujia 470 000 (2001)[1]
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Fryske-akatemia[2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä germaaniset kielet
länsigermaaniset kielet
friisin kieli
Kielikoodit
ISO 639-1 fy
ISO 639-2 fry
ISO 639-3 fry

NimiMuokkaa

Nimeä ”länsifriisi” käytetään vain Alankomaiden ulkopuolella erottamaan se läheistä sukua olevista, Saksassa puhutuista itä- ja pohjoisfriisistä. Alankomaissa nimi ”länsifriisi” (West-Fries) viittaa hollannin kielen murteeseen, jota puhutaan Länsi-Frieslandissa. Länsifriisin kieltä sen sijaan kutsutaan vain friisiksi (Fries). Alankomaalaiset kielitieteilijät käyttävät friisin kielelle selvyyden vuoksi nimeä Westerlauwers Fries (Länsi-Lauwersin friisi). Lauwers on joki, joka erottaa hollantilaiset provinssit Friisinmaasta ja Groningenista.

MurteetMuokkaa

Länsifriisi jaetaan yleensä kolmeen murteeseen:

  • savifriisi (Klaaifrysk)
  • metsäfriisi (Wâldfrysk)
  • lounaisfriisi (Súdwesthoeksk)

Savi- ja puufriisi ovat länsifriisin puhutuimmat murteet. Ne ovat saaneet nimensä puhuma-alueidensa maisemista. Friisinmaan länsi- ja luoteisosissa, joissa puhutaan savifriisiä, maaperä on paksua merisavea, kun taas metsäfriisin puhuma-alue idässä on metsäistä.

PuhujatMuokkaa

Eniten länsifriisin puhujia asuu Friisinmaan provinssissa Pohjois-Alankomaissa. Friisinmaassa on 643 000 asukasta (2005); heistä 94 % ymmärtää puhuttua friisiä, 74 % osaa puhua friisiä, 75 % osaa lukea friisiä ja 27 % osaa kirjoittaa sitä.[3]

Friisinmaassa 55 % asukkaista äidinkieli on länsifriisi. Osa friisin puhujista asuu Groningenin provinssin puolella kylissä Marum, De Wilp ja Opende.[4] Monet friisit ovat myös muuttaneet muualle Alankomaihin vauraammille alueille. Siksi noin 150 000 friisin puhujista asuu muissa Alankomaiden provinsseissa. Friisin puhujia on ulkomailla eniten Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Toisena kielenä Friisinmaassa friisiä puhuu 120 000 henkilöä.[5]

TilaMuokkaa

Vuodesta 1956 lähtien länsifriisillä on ollut hollannin ohella virallinen asema Friisinmaassa. Oikeusistuinten kieli on hollanti, vaikkakin Friisinmaassa todistajanlausunnot voi pitää länsifriisiksi. Lisäksi todistajanvalan voi vannoa länsifriisiksi koko Alankomaissa.

Länsifriisi on ollut pakollinen oppiaine Friisinmaan peruskouluissa vuodesta 1980 ja toisen asteen oppilaitoksissa vuodesta 1993 lähtien.

Vuonna 1997 Friisinmaan provinssi vaihtoi virallisen nimensä hollanninkielisestä nimestä Friesland länsifriisinkieliseen nimeen Fryslân. Provinssin 31 kunnasta kuusi (Dantumadiel, Tytsjerksteradiel, Boarnsterhim, Littenseradiel, Wûnseradiel, Ferwerderadiel) on vaihtanut virallisen nimensä länsifriisinkielisiksi. Osa kunnista käyttää sekä hollannin- että länsifriisinkielistä nimeä.

LähteetMuokkaa

  1. Frisian, Ethnologue (18. painos, 2015)
  2. fryske-akademy.nl Fryske Akademy. Viitattu 3.3.2012.
  3. Provinsje Fryslân (2007), Fluchhifking Fryske Taal.
  4. Gorter, D. L.G. Jansma en G.H. Jelsma (1990), Taal yn it Grinsgebiet. Undersyk nei de taalferhâldings en de taalgrins yn it Westerkertier yn Grinslân. Sosjaal-wittenskiplike rige nummer 10. Akademy-nummer 715. Ljouwert: Fryske Akademy.
  5. Gorter, D. & R.J. Jonkman (1994), Taal yn Fryslân op 'e nij besjoen. Ljouwert: Fryske Akademy.