László Sólyom

unkarilainen tuomari ja poliitikko

László Sólyom ([ˈlaːsloː ˈʃoːjom], /laasloo šoojom/) (3. tammikuuta 19428. lokakuuta 2023[1]) oli unkarilainen asianajaja, oikeustieteilijä, tuomari ja poliitikko, joka toimi maansa presidenttinä 2005–2010. Unkarin perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja hän oli 1990–1998

László Sólyom
Unkarin presidentti
5. elokuuta 2005 – 5. elokuuta 2010
Edeltäjä Ferenc Mádl (2000–2005)
Seuraaja Pál Schmitt (2010–2012)
Henkilötiedot
Syntynyt3. tammikuuta 1942
Pécs, Unkari
Kuollut8. lokakuuta 2023 (81 vuotta)

Sólyom syntyi Pécsissä ja valmistui 1965 Pécsin yliopistosta pääaineen oikeustiede ja politiikan tutkimus. Hänen tohtorin väitöskirjansa valmistui 1969. Sitä kirjoittaessaan hän opetti siviilioikeuden instituutissa Itä-Saksan Jenassa.[2]

Sólyom palais Unkariin 1969 ja aloitti tutkijana Unkarin tiedeakatemian oikeustieteiden instituutissa sekä Unkarin parlamentin kirjaston kirjastonhoitajana. Sólyomista tuli vuonna 1982 Budapestin yliopiston siviilioikeuden laitoksen professori.[3]

Sólyomin poliittinen uransa alkoi 1980-luvulla Duna Kör -ympäristöjärjestöstä, jonka lainopillisena neuvonantajana hän toimi.[2] Hän oli yksi Unkarin demokraattisen foorumin (Magyar Demokrata Fórum) perustajia 1987. Hän otti osaa opposition pyöreän pöydän neuvotteluihin tuolloin hallitsevan kommunistipuolueen kanssa.

Sólyom jätti politiikan, kun hänet valittiin 1989 Unkarin perustuslakituomioistuimen tuomariksi. Hän nousi sen johtoon puoli vuotta myöhemmin ja työskenteli marraskuuhun 1998 asti.[3] Yhdeksänvuotisen nimityksen jälkeen Sólyom palasi luennoitsijaksi, ja hän opetti oikeustiedettä Pázmány Péterin katolisessa yliopistossa.[2]

Unkarin presidentin valitsee parlamentti. Sólyom ei ollut minkään puolueen jäsen, kun ympäristöjärjestö Védegylet asetti hänet ehdolle. Hänen vastaehdokkaanaan oli sosialistia edustanut parlamentin puhemies Katalin Szili. Pienempi hallituspuolue SZDSZ pidättäytyi tukemasta Sziliä, ja oppositio äänesti Sólyomin presidentiksi 7. kesäkuuta 2005. Hän astui virkaan elokuussa Ferenc Mádlin jälkeen.

Unkarin ja Slovakian suhteet kokivat kolauksen, kun Slovakia kielsi Sólyomilta pääsyn maahan 21. elokuuta 2009, kun hänen oli tarkoitus olla mukana paljastamassa Tapani I:n patsasta Komárnon kaupungissa. Slovakian kolme korkeinta johtajaa, presidentti Ivan Gašparovič, pääministeri Robert Fico ja puhemies Pavol Paška pitivät vierailua provokaationa, koska päivämäärä on Tapani I:n muistopäivää seuraava päivä Unkarissa, myös päivämäärä, jona Varsovan liiton, mukaan lukien Unkarin, joukot tulivat murskaamaan Prahan kevään Tšekkoslovakiassa.[4]

László Sólyom oli naimisissa Erzsébet Sólyomin kanssa ja hänellä oli kaksi lasta ja yhdeksän lastenlasta.

Lähteet muokkaa

  1. Elhunyt Sólyom László HVG.hu. 8.10.2023. HVG Kiadó Zrt. Viitattu 8.10.2023. (unkariksi)
  2. a b c Laszlo Solyom Encyclopedia Britannica. 1.1.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  3. a b Laszlo Solyom The Constitutional Court of Hungary. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  4. http://www.spectator.sk/articles/view/36292/2/slovakias_borders_were_closed_to_hungarys_president_for_a_day.html

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta László Sólyom.