Kyrkstadin kartano

kartano Lohjalla, Uudellamaalla

Kyrkstadin kartano (ruots. Kyrkstad gård) on Lohjalla, Uudellamaalla sijaitseva entinen ratsutila. Kartanon nykyinen empiretyyliä edustava puinen päärakennus on valmistunut vuonna 1876. Nykyisin kartano on yksityisomistuksessa.[1][2]

Kyrkstadin kartano
Kyrkstad gård
Sijainti Lohja, Uusimaa
Rakennustyyppi Kartano
Perustettu 1420
Valmistumisvuosi 1876
Rakennuttaja Kyrkstad Ångsåg Ab
Tyylisuunta Empire
Runkorakenne Hirsi
Julkisivumateriaali Laudoitus
Kerrosluku 1
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kartano sijaitsee Lohjanjärven rannalla Lohjanharjua pitkin kulkevan maantien varrella. Kyrkstadin kartano ja sitä ympäröivä puisto ovat suojeltuja asemakaavalla.[3][2]

Historia ja arkkitehtuuri muokkaa

Kyrkstadin kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1420, jolloin kylän osti Tomas Tomasson. Keskiajan lopulla Kyrkstadissa oli kaksi taloa, jotka yhdistettiin vuonna 1643 yhdeksi tilaksi Martin Pavalssonin toimesta. Pavalssonin suku omisti Kyrkstadin vuoteen 1874. 1700-luvulla Kyrkstadista tuli ratsutila, johon liitettiin vielä Kittfallin kylän Lassin ja Markun perintötilat vuonna 1894. Kyrkstad toimi myös kestikievarina 1830-luvulta kievarilaitoksen lakkauttamiseen asti 1900-luvun alkupuolelle. Kyrkstadin kievarirakennus sijaitsi kartanon alkuperäisessä tilakeskuksessa nykyisten Tynniharjuntien ja Jermunkujan kulmassa.[4]

Vuosina 1875-1898 Kyrkstadin kartanon mailla toimi oma höyrysahayhtiö nimeltään Kyrkstad Ångsåg Ab. Yhtiö toimi myös kartanon omistajana ostettuaan sen vuonna 1875 maisteri Hornborgilta. Vuonna 1917 Kyrkstadin kartanon osti Lohjan kalkkitehdas ja lähes kaikki kalkkitehtaan rakennukset on rakennettu pääosin Kyrkstadin kartanon entisille maille. Myös esimerkiksi Virkkalan kirkko on rakennettu Kyrkstadin kartanon entisille maille. 1930-luvun lopulla Kyrkstadin kartanon maiden pinta-ala käsitti noin 250 hehtaaria. Kyrkstadin kartano oli Dahlberg-suvun omistuksessa vuodesta 1885 vuoteen 1980, jolloin Lohjan kunta osti kartanon. Kunta antoi kartanon olla tyhjillään yli 10-vuotta ja myi sen yksityiselle taholle vuonna 1994.[5][4][3]

Arkkitehtuuri muokkaa

Kartanon alueella on sijainnut kolme eri rakennusta, jotka ovat kukin vuorollaan olleet päärakennuksina. Rakennuksista vanhin oli rakennettu heti isonvihan jälkeen ja myöhemmin sitä käytettiin kouluhuoneistona. Toinen rakennuksista toimi myöhemmin työväenasuntona.[1]

Kyrkstadin kartanon nykyinen päärakennus edustaa empiretyyliä ja se on valmistunut vuonna 1876. Rakennus on yksikerroksinen satulakattoinen hirsirakennus, jonka ulkoseinät on vuorattu keltaiseksi maalatulla vaakasuuntaisella puoliponttilaudoituksella. Vesikate on saumapeltiä. Arkkitehti Bauffin laati 1900-luvun alussa suunnitelmat Kyrkstadin kartanon korottamisesta kaksikerroksiseksi, mutta nämä suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet. Päärakennuksen ikkunat ovat T-mallia ja sitä on korjattu ja uudistettu vuosina 1900 ja 1932. Viimeisimpiä muutoksia on tehty vuonna 1995 jolloin päärakennus uudistettiin kauttaaltaan. Tuolloin päärakennuksen pihan puoleiselle lappelle lisättiin frontoni ja kattoikkunoita, joissa kaikissa on satulakatto. Vastaavanlaiset ikkunat näkyvät vanhan maatilakirjan valokuvissa vuodelta 1931. Päärakennuksen pihan puoleisella sivulla on vuonna 1890 rakennettu tiilirunkoinen lasiveranta, jossa on kolmelappeinen katto. Verannan yhteydessä toimi kartanon konttori ja talvipuutarha. Talon koillispäädyssä on päätykuisti. Kyrkstadin kartanon päärakennus käsittää 10 huonetta.[2][4]

Kyrkstadin kartanoon johtaa pitkä puukuja ja sitä ympäröi 1880-luvulla perustettu laaja englantilaistyyppinen puisto, johon kuuluu muun muassa kaksi lampea.[2]

Talouskeskuksen rakennuksista on jäljellä vain tiilinen viljamakasiini. Kartanon muut vanhat rakennukset mm. mansardikattoinen harmaakivinavetta vuodelta 1893, renkitupa, muonamiesten mökit ja portinvartijan tupa purettiin 1980-luvulla.[2]

Omistajat muokkaa

Luettelo Kyrkstadin kartanon omistajista[1][4]:

1420-1994
Nimi Vuodet Huomioitavaa
Tomas Tomasson 1420
Olof 1466
Olof 1540-1545
Mariett 1546-1554 Olofin leski
Olof Augustsson 1555-1588
Mickel Olofsson 1589-1630
Mårten Påhlsson 1638-1680
Sofia Tomasdotter 1689 Mårtenin leski
Hans Mårtensson 1688-1731 valtiopäivämies
Hans Hansson 1731-1763
Hans Hansson 1764-1789 jahtivouti
Margareta 1789-1799 Hansin leski
Karl Gustav Loberg 1800-1832
Anders Mårten Loberg 1833-1842
Ulrika Loberg 1842-1865
Karl Anders Loberg 1865-1868
Henrik Viktor Malin 1868-1874 Karlin lanko
Axel Gustav Hornborg 1874-1875 kamreeri
Kyrkstad Ångsåg Ab 1875-1885
Karl August Steffan Dahlberg 1885-1905 sahanomistaja
Berta Heitmann 1905-1920 Karlin sisar,

kunnallisneuvoksetar

Anna Dahlberg 1920-1980
Lohjan kunta 1980-1994

Lähteet muokkaa

  1. a b c Kyrkstad Lohjan historiaseura ry. Viitattu 29.4.2023.
  2. a b c d e Katariina Ockenström: Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo 2007. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan Museo. Viitattu 29.4.2023.
  3. a b Saavalainen Heli: Kyrkstadin kartano myydään yksityisasunnoksi Helsingin Sanomat. 15.9.1994. Viitattu 29.4.2023.
  4. a b c d Kyrkstad sukutilat.sarka.fi. Suomen maatalousmuseo Sarka. Viitattu 29.4.2023.
  5. Virkkalan kirkko Lohjan seurakunta. Viitattu 29.4.2023.