Kyrkstadin kartano
Kyrkstadin kartano (ruots. Kyrkstad gård) on Lohjalla, Uudellamaalla sijaitseva entinen ratsutila. Kartanon nykyinen empiretyyliä edustava puinen päärakennus on valmistunut vuonna 1876. Nykyisin kartano on yksityisomistuksessa.[1][2]
| Kyrkstadin kartano | |
|---|---|
| Kyrkstad gård | |
 Tienviitta kartanolle. |
|
| Sijainti | Lohja, Uusimaa |
| Rakennustyyppi | Kartano |
| Perustettu | 1420 |
| Valmistumisvuosi | 1876 |
| Rakennuttaja | Kyrkstad Ångsåg Ab |
| Tyylisuunta | Empire |
| Runkorakenne | Hirsi |
| Julkisivumateriaali | Laudoitus |
| Kerrosluku | 1 |
 |
|
Kartano sijaitsee Lohjanjärven rannalla Lohjanharjua pitkin kulkevan maantien varrella. Kyrkstadin kartano ja sitä ympäröivä puisto ovat suojeltuja asemakaavalla.[3][2]
Historia ja arkkitehtuuri
muokkaaKyrkstadin kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1420, jolloin kylän osti Tomas Tomasson. Keskiajan lopulla Kyrkstadissa oli kaksi taloa, jotka yhdistettiin vuonna 1643 yhdeksi tilaksi Martin Pavalssonin toimesta. Pavalssonin suku omisti Kyrkstadin vuoteen 1874. 1700-luvulla Kyrkstadista tuli ratsutila, johon liitettiin vielä Kittfallin kylän Lassin ja Markun perintötilat vuonna 1894. Kyrkstad toimi myös kestikievarina 1830-luvulta kievarilaitoksen lakkauttamiseen asti 1900-luvun alkupuolelle. Kyrkstadin kievarirakennus sijaitsi kartanon alkuperäisessä tilakeskuksessa nykyisten Tynniharjuntien ja Jermunkujan kulmassa.[4]
Vuosina 1875-1898 Kyrkstadin kartanon mailla toimi oma höyrysahayhtiö nimeltään Kyrkstad Ångsåg Ab. Yhtiö toimi myös kartanon omistajana ostettuaan sen vuonna 1875 maisteri Hornborgilta. Vuonna 1917 Kyrkstadin kartanon osti Lohjan kalkkitehdas ja lähes kaikki kalkkitehtaan rakennukset on rakennettu pääosin Kyrkstadin kartanon entisille maille. Myös esimerkiksi Virkkalan kirkko on rakennettu Kyrkstadin kartanon entisille maille. 1930-luvun lopulla Kyrkstadin kartanon maiden pinta-ala käsitti noin 250 hehtaaria. Kyrkstadin kartano oli Dahlberg-suvun omistuksessa vuodesta 1885 vuoteen 1980, jolloin Lohjan kunta osti kartanon. Kunta antoi kartanon olla tyhjillään yli 10 vuotta ja myi sen yksityiselle taholle vuonna 1994.[5][4][3]
Arkkitehtuuri
muokkaaKartanon alueella on sijainnut kolme eri rakennusta, jotka ovat kukin vuorollaan olleet päärakennuksina. Rakennuksista vanhin oli rakennettu heti isonvihan jälkeen ja myöhemmin sitä käytettiin kouluhuoneistona. Toinen rakennuksista toimi myöhemmin työväenasuntona.[1]
Kyrkstadin kartanon nykyinen päärakennus edustaa empiretyyliä ja se on valmistunut vuonna 1876. Rakennus on yksikerroksinen satulakattoinen hirsirakennus, jonka ulkoseinät on vuorattu keltaiseksi maalatulla vaakasuuntaisella puoliponttilaudoituksella. Vesikate on saumapeltiä. Arkkitehti Bauffin laati 1900-luvun alussa suunnitelmat Kyrkstadin kartanon korottamisesta kaksikerroksiseksi, mutta nämä suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet. Päärakennuksen ikkunat ovat T-mallia ja sitä on korjattu ja uudistettu vuosina 1900 ja 1932. Viimeisimpiä muutoksia on tehty vuonna 1995 jolloin päärakennus uudistettiin kauttaaltaan. Tuolloin päärakennuksen pihan puoleiselle lappelle lisättiin frontoni ja kattoikkunoita, joissa kaikissa on satulakatto. Vastaavanlaiset ikkunat näkyvät vanhan maatilakirjan valokuvissa vuodelta 1931. Päärakennuksen pihan puoleisella sivulla on vuonna 1890 rakennettu tiilirunkoinen lasiveranta, jossa on kolmelappeinen katto. Verannan yhteydessä toimi kartanon konttori ja talvipuutarha. Talon koillispäädyssä on päätykuisti. Kyrkstadin kartanon päärakennus käsittää 10 huonetta.[2][4]
Kyrkstadin kartanoon johtaa pitkä puukuja ja sitä ympäröi 1880-luvulla perustettu laaja englantilaistyyppinen puisto, johon kuuluu muun muassa kaksi lampea.[2]
Talouskeskuksen rakennuksista on jäljellä vain tiilinen viljamakasiini. Kartanon muut vanhat rakennukset mm. mansardikattoinen harmaakivinavetta vuodelta 1893, renkitupa, muonamiesten mökit ja portinvartijan tupa purettiin 1980-luvulla.[2]
Omistajat
muokkaaLuettelo Kyrkstadin kartanon omistajista[1][4]:
| Nimi | Vuodet | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Tomas Tomasson | 1420 | |
| Olof | 1466 | |
| Olof | 1540-1545 | |
| Mariett | 1546-1554 | Olofin leski |
| Olof Augustsson | 1555-1588 | |
| Mickel Olofsson | 1589-1630 | |
| Mårten Påhlsson | 1638-1680 | |
| Sofia Tomasdotter | 1689 | Mårtenin leski |
| Hans Mårtensson | 1688-1731 | valtiopäivämies |
| Hans Hansson | 1731-1763 | |
| Hans Hansson | 1764-1789 | jahtivouti |
| Margareta | 1789-1799 | Hansin leski |
| Karl Gustav Loberg | 1800-1832 | |
| Anders Mårten Loberg | 1833-1842 | |
| Ulrika Loberg | 1842-1865 | |
| Karl Anders Loberg | 1865-1868 | |
| Henrik Viktor Malin | 1868-1874 | Karlin lanko |
| Axel Gustav Hornborg | 1874-1875 | kamreeri |
| Kyrkstad Ångsåg Ab | 1875-1885 | |
| Karl August Steffan Dahlberg | 1885-1905 | sahanomistaja |
| Berta Heitmann | 1905-1920 | Karlin sisar, |
| Anna Dahlberg | 1920-1980 | |
| Lohjan kunta | 1980-1994 |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Kyrkstad Lohjan historiaseura ry. Viitattu 29.4.2023.
- ↑ a b c d e Katariina Ockenström: Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo 2007. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan Museo. Viitattu 29.4.2023.
- ↑ a b Saavalainen Heli: Kyrkstadin kartano myydään yksityisasunnoksi Helsingin Sanomat. 15.9.1994. Viitattu 29.4.2023.
- ↑ a b c d Kyrkstad sukutilat.sarka.fi. Suomen maatalousmuseo Sarka. Viitattu 29.4.2023.
- ↑ Virkkalan kirkko Lohjan seurakunta. Viitattu 29.4.2023.