Kylmäkosken vanha hautausmaa

hautausmaa Akaan kaupungissa

Kylmäkosken vanha hautausmaa on Akaan kaupungissa sijaitseva hautausmaa, jonne ei vuoden 1889 jälkeen ole haudattu vainajia. Se perustettiin 1857 Akaan pitäjään, josta Kylmäkoski 1895 erotettiin omaksi kunnakseen. Kylmäkosken kunta liitettiin Akaan kaupunkiin vuoden 2011 alusta.[1]

Kylmäkosken vanha hautausmaa
Sijainti Akaa
Koordinaatit 61°09′11.4″N, 23°41′20.9″E
Seurakunta Akaan seurakunta
Avattu 1857
Suljettu 1889
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kylmäkosken kappeliseurakunta toimi Akaan seurakunnan alaisuudessa. Kylmäkoskella ei ollut omaa hautausmaata, vaan vainajat vietiin Akaan vanhalle hautausmaalle Toijalaan.[2] Toijala oli Akaan kirkonkylä ja 1870-luvulta lähtien asutusalue Toijalan rautatieaseman ympärillä.[3] Keskustelu Kylmäkoskelle perustettavasta hautausmaasta alkoi 1846 ja 1854 kysyttiin Akaan seurakunnan kirkonkokouksessa kylmäkoskelaisten mielipidettä asiaan. Hautausmaa perustettiin 1857 ja kirkonkokouksessa annettiin Emanuel Pihlmanin tehtäväksi hautapaikkojen osoittaminen ja hautojen kaivaminen.[4]

Maa-alueen hautausmaata varten lahjoitti Tarpianjoen läheisyydestä Vanhan Hautaan kartanon omistaja B. G. Mellin. Kylmäkoskelaisten tehtäväksi tuli raivata maastosta kiviä ja ajaa alueelle soraa. Maata ajettiin 1861 ja 1867, jolloin alueelle istutettiin myös puita. Hautausmaan luona oli paari- ja kalustohuone, joka maalattiin 1860 niin, että seinistä tuli punaiset, nurkkalaudoista valkoiset ja ovista mustat. Tämä hautausmaan ainoa rakennus myytiin tarpeettomana pois 1897, eikä alueella ollut muita rakennelmia kuin aluetta ympäröivä kiviaita.[5]

Valtiovalta sääteli hautausmaiden käyttöä ja perustamista asetuksilla, joista keskeinen oli vuonna 1879 säädetty Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus terveydenhoidosta Suomenmaassa. Sen kuudes luku käsitteli hautausmaita ja ruumiiden hautaamista.[6] Hautausmaat eivät enää saaneet sijaita aivan lähellä asutusta, vaan sellaisille hauta-alueille hautaaminen tuli lopettaa senaatin päätöksellä kesään 1890 mennessä. Kylmäkoskella nimismies ja maanmittari vetosivat terveydellisiin syihin, kun kielsivät vanhan hautausmaan käyttämisen 1889. Uusi Kylmäkosken hautausmaa otettiin käyttöön samana vuonna.[5]

Kylmäkosken vanha hautausmaa sijaitsee kummulla, jolta on ennen puuston kasvua nähnyt Tarpianjoelle saakka. Hautausmaa edustaa paikallishistoriaa ja varhaista suomalaista hautausmaakulttuuria. Se on ajalta ennen asemakaavoitettuja hautausmaita.[7]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Linkopuu 2018, tiivistelmä.
  2. Linkopuu 2018, s. 7.
  3. Iso tietosanakirja. Osa 13, palstat 1151–1152, hakusana Toijala. Helsinki: Otava, 1937.
  4. Linkopuu 2018, s. 7–8.
  5. a b Linkopuu 2018, s. 8.
  6. Suomalainen lakiteos. 3. painos, liitteen s. 278–279. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1899. Hautauslainsäädäntöä wikiaineistossa (viitattu 3.2.2023).
  7. Linkopuu 2018, s. 9.