Kylämaltsa

putkilokasvilaji

Kylämaltsa (Atriplex patula) on revonhäntäkasvien heimoon ja maltsojen sukuun kuuluva kasvilaji. Sen tieteellinen lajinimi patula tulee latinan "yleistä" tarkoittavasta sanasta patulus, ja se onkin Suomessa huomattavasti muita maltsoja yleisempi.[1]

Kylämaltsa
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Streptophyta
Luokka: Embryopsida
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Revonhäntäkasvit Amaranthaceae
Alaheimo: Chenopodioideae
Suku: Maltsat Atriplex
Laji: patula
Kaksiosainen nimi

Atriplex patula
L.

Katso myös

  Kylämaltsa Wikispeciesissä
  Kylämaltsa Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

muokkaa

Kylämaltsa on 30–90 senttimetrin korkuiseksi kasvava yksivuotinen ruohokasvi, jolla on pysty-koheneva, runsashaarainen varsi. Suikeat-puikeat, vastakkaiset, ehytlaitaiset lehdet ovat pituudeltaan 4–7 senttimetriä; niiden tyvellä on usein liuskamainen hammaspari.[1]

Kylämaltsa kukkii heinä-elokuussa huomaamattomin, yksineuvoisin kukin. Kukinto on tähkä. Viisiheteisten hedekukkien kehä on millimetrin levyinen; emikukat ovat kehättömiä. Emiö on kaksivartaloinen ja kaksiluottinen. Kukasta kypsyvä hedelmä on hedelmäverhiöön kiinnikasvanut ja sen suojaama pähkylä.[1]

Levinneisyys ja elinympäristö

muokkaa

Kylämaltsaa kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Afrikan pohjoisosissa. Lisäksi se on levinnyt Etelä-Amerikkaan, Uuteen-Seelantiin ja Aasian koillisosaan.[2]

Kylämaltsa suosii typpipitoisia kasvupaikkoja, kuten pihoja, puutarhoja, peltoja ja kaatopaikkoja.[1] Ruotsissa se on yleinen Skånesta Hälsinglandiin, muualla se on harvinainen tai tavataan vain satunnaisesti. Kylämaltsa kasvaa usein yhdessä savikoiden (Chenopodium) kanssa.[3] Etelä- ja Keski-Suomessa laji on jokseenkin yleinen.[4] Suomessa se on luokiteltu elinvoimaiseksi[5].

Ekologia

muokkaa

Kylämaltsan voi helposti sekoittaa muihin maltsoihin, kuten isomaltsaan (Atriplex prostrata) ja suolamaltsaan (Atriplex longipes), joista edellisestä sen erottaa tylpästä lehtityvestä, jälkimmäisestä puolestaan vaihtelevasti järjestäytyneistä alalehdistä ja myöhäisemmästä kukinta-ajasta. Yhteisillä kasvupaikoilla sen voi sekoittaa myös lähimpään sukulaiseensa merimaltsaan (Atriplex littoralis) sekä savikoihin (Chenopodium). Suomessa kasvi on muinaistulokas, ja sitä on aiemmin käytetty ravintona. Nykyään laji tunnetaan lähinnä rikkakasvina, ja alkujaan se onkin kasvanut maatilojen pihoilla.[1][3][4]

Kylämaltsassa esiintyy maltsanlehtihome-nimistä sienitautia (Peronospora arborescens).[4]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e LuontoPortti: Kylämaltsa (Atriplex patula) luontoportti.com. Viitattu 29.11.2020.
  2. Atriplex patula L. Plants of the World online. Viitattu 19.3.2021.
  3. a b Den virtuella floran: Vägmålla (Atriplex patula L.) linnaeus.nrm.se. Viitattu 29.11.2020. (ruotsiksi)
  4. a b c Luopioisten kasvisto: Kylämaltsa (Atriplex patula) luopioistenkasvisto.fi. Viitattu 29.11.2020.
  5. Kylämaltsa – Atriplex patula Laji.fi. Viitattu 19.3.2021.