Kveekarimatkija

lintulaji

Kveekarimatkija (Cinclocerthia ruficauda) on Alankomaiden Antilleilla ja Pienillä Antilleilla elävä matkijoihin kuuluva varpuslintu.

Kveekarimatkija
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Matkijat Mimidae
Suku: Kveekarimatkijat Cinclocerthia
Laji: ruficauda
Kaksiosainen nimi

Cinclocerthia ruficauda
(Gould, 1836)

Katso myös

  Kveekarimatkija Wikispeciesissä
  Kveekarimatkija Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Kooltaan kveekarimatkija on noin 9–10 cm. Kveekarimatkijan pää, selkä, siivet ja pyrstö ovat väriltään harmahtavan ruskeat. Vatsa on väriltään vaaleamman ruskea. Linnun nokka on pitkä ja kapea. Kveekarimatkijan tunnistaa helposti sen tavasta tärisyttää siipiään.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa

Kveekarimatkija elää Alankomaiden ja Pienten Antillien alueella. Lajia tavataan muun muassa Saban, Saint Kittsin, Nevisin, Montserratin, Guadeloupen, Dominican ja Saint Vincentin saarilla [3]. Kveekarimatkijan elinympäristöä ovat kosteat metsät, joissa kasvaa paljon päällyskasvillisuutta. Toisinaan lajia tavataan myös greippi-, banaani- ja kaakaoviljelmillä.[4]

Elintavat muokkaa

Kveekarimatkijat elävät pareittain tai pieninä ryhminä.[4] Linnuilla on tapana ravistella siipiään niitä liikuttelemalla niitä nopeaan tahtiin ylös ja alas. Siipien ravistelun arvellaan liittyvän lajin yksilöiden väliseen kanssakäymiseen.[5]

Kveekarimatkijan pesä sijaitsee puunkolossa tai ontossa rungossa. Pesä sisustetaan juurilla ja kasvikuiduilla. Naaras munii kahdesta kolmeen sinertävän vihreää munaa.[4]

Ravintonaan kveekarimatkija käyttää suurimmaksi osaksi selkärangattomia, kuten hyönteisiä ja hämähäkkejä. Linnut voivat syödä lisäksi kasvien hedelmiä. Ruokailu tapahtuu niin maassa kuin puussakin.[4]

Lähteet muokkaa

  1. BirdLife International: Cinclocerthia ruficauda IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.1.2014. (englanniksi)
  2. James Bond, Roger Tory Peterson, Don R. Eckelberry, Arthur B. Singer: A Field Guide to the Birds of the West Indies, s. 169. Houghton Mifflin Harcourt, 1999. ISBN 9780618002108. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.6.2009). (englanniksi)
  3. Jeffrey S Hunt, Eldredge Bermingham & Robert E. Ricklefs: Molecular systematics and biogeography of Antillean Thrashers, Tremblers, and Mockingbirds (Aves: Mimidae). (Elinalue sivulta 45) The Auk, 2001, 118. vsk, nro 1, s. 35–55. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.6.2009. (englanniksi)
  4. a b c d Brown trembler Answers.com. Viitattu 5.6.2009. (englanniksi)
  5. Juliet Kellog Markowsky, William Glanz & Malcolm Hunter: Why do Brown Tremblers tremble?. J. Field Ornithol., 1994, 65. vsk, nro 2, s. 247–249. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.6.2009. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.