Kuvamanipulaatio

Kuvamanipulaatio on valokuvan muokkaamista, joko tietokoneella tai muulla laitteella niin että kuvan sisältö ei vastaa kuvanottohetkellä vallinneita todellisia olosuhteita. Kuvamanipulaation avulla aikaansaatuja kuvia kutsutaan trikkikuviksi. Yleisiä kuvamanipulaation aiheita ovat esimerkiksi UFO:t, joista otetut kuvat ovat arveluttaneet tutkijoita, kunnes ne ovat paljastuneet väärennöksiksi. Kuvamanipulaatiota on käytetty myös poliittisesti ei-toivottujen henkilöiden poistamiseen virallisista valokuvista. Tästä tunnetuimpia esimerkkejä löytyy Neuvostoliiton historiasta.

Tunnettuihin tapauksiin kuuluvat myös epämiellyttävien tai kysymyksiä herättävien yksityiskohtien poistaminen valokuvista tai uutisvalokuvien vaikuttavuuden parantaminen lisäämällä niihin dramaattisuutta korostavia yksityiskohtia.

Valokuvien manipulaatiota ilmenee myös siten, että oikean valokuvan sanotaan esittävän tapahtumaa, jota se ei todellisuudessa esitä. Näin ollen väärä kuvateksti harhaanjohtaa kuvan katsojaa, vaikka kuva itsessään olisikin aito.

Termiä kuvamanipulaatio ei käytetä elokuvista puhuttaessa; tällöin puhutaan simuloidusta kohtauksesta. Perinteinen kuvasimulaatio on esimerkiksi kohtaus, jossa näyttelijä ajaa autoa mutta taustalla ohikiitävä ympäristö on lisätty jälkeenpäin.

Kuuluisia väärennöksiä

Poliittisia väärennöksiä

Neuvostoliitossa, jossa Lev Trotski joutui epäsuosioon jatkuvan vallankumouksensa vuoksi ja hänen ajauduttuaan Josif Stalinin aseman vahvistuttua, esitettiin valokuvaa, jossa Vladimir Lenin puhui korokkeella mutta josta hänen oikealta puoleltaan korokkeen vieressä seisova Lev Trotski oli kokonaan poistettu.

Kiinan kansantasavallassa Mao Zedongin vieressä seisoneet neljän koplan jäsenet poistettiin valokuvista.

Yhdysvalloissa Ken Lightin kesäkuussa 1971 ottamaan valokuvaan liitettiin John Kerryn viereen Jane Fondan kuva, jonka Owen Franken oli ottanut elokuussa 1972 osoittamaan, että ehdokkaana toiminut John Kerry oli osoittanut mieltä Vietnamin sotaa vastaan Hanoi-Janena tunnetun Jane Fondan kanssa, ja näin vaikuttamaan kielteisesti John Kerryn vaalimenestykseen. ^[1]

Urho Kekkosen ollessa ensimmäistä kertaa ehdolla Suomen presidentiksi vuonna 1949 hänen syntymäkotiaan Lepikon torppaa esittävästä valokuvasta retusoitiin savupiippu pois, koska haluttiin korostaa Kekkosen taustaa ”savupirtin poikana”.^[2] Kekkosen isä Juho Kekkonen oli rakentanut torppaan savupiipullisen uunitakan jo ennen hänen syntymäänsä.^[3] Toinen kuuluisa Urho Kekkoseen liittyvä manipuloitu valokuva on Kaius Hedenströmin vuonna 1974 ottama Yksinäinen Kekkonen, joka esittää Kekkosta vaimonsa vaimonsa Sylvi Kekkosen hautajaisissa. Alkuperäisessä kuvassa Kekkosen takana näkyy muita hautajaisvieraita, kuten pääministeri Kalevi Sorsa ja ulkoministeri Ahti Karjalainen, mutta Ilta-Sanomien kuvatoimitus peitti heidät Hedenströmin suostumuksella näkyvistä mustalla teipillä korostaakseen Kekkosen yksinäisyyttä. Kuva palkittiin vuoden lehtikuvana.^[4]^[5]

Uutiskuvien väärennöksiä

Kuuluisia väärennöksiä

Yksi ehkä kuuluisimmista väärennöksistä on Jevgeni Haldein ottama kuva Voitonlippu Berliinin valtiopäivätalon katolla neuvostoliittolaisten joukkojen suorittamasta Berliinin valtauksesta, jossa neuvostoliittolaiset sotilaat nostavat Neuvostoliiton lipun Saksan valtiopäivätalon huipulle. Kuva muodostui Neuvostoliiton voiton vertauskuvaksi ja sen taustaa oli muokattu. Savua oli lisätty taustalle, Neuvostoliiton lipun asentoa oli muutettu ja myös lippua nostaneen sotilaan ranteessa ollut toinen rannekello oli raaputettu pois valokuvasta, jotta ei vahvistuisi käsitys, että neuvostoliittolaiset sotilaat olisivat ryöstelleet Berliiniä miehittäessään. Jevgeni Haldei ei itse ollut huomannut tätä yksityiskohtaa, vaan hänelle ilmoitti sen toinen kuvia käsitellyt henkilö. ^[6]

Kuva on Heinz Krimmerin ja Ernst Vollandin mukaan lisäksi myös lavastettu ja otettu kaksi päivää Berliinin tosiasiallisen valtaamisen jälkeen. ^[7]

Libanonin sodan aikana vuonna 2006 vapaa valokuvaaja Adnan Hajj otti valokuvan pommituksen jälkeisestä maastosta, johon hän oli lisännyt toisen savupatsaan. Tämä teki kuvasta vaikuttavamman. Kuva ei sinänsä antanut täysin väärää kuvaa tapahtuneesta, mutta antoi dramaattisemman kuvan näyttämällä yhden asemesta kahta palosavua. Tapahtuma sai nimen Reutersgate osoittamaan sitä, miten epäluotettavaa uutiskuvaus voi olla. Adnan Hajj paljastettiin Little Green Footballs -verkkopäiväkirjassa, jota ylläpitää Charles Johnson. ^[8]^[9] Samassa verkkopäiväkirjassa paljastettiin myös, että CBS oli esittänyt kompromettoivaa aineistoa George W. Bushin kansalliskaartiurasta, joka oli kirjoitettu Times New Roman -kirjaimistolla. 1973 käytettiin pääasiassa Courier-kirjaimistoa ja valittu kirjaimisto muistutti Microsoftin tuottamaa fonttia.^[9]

Unkarilainen turisti Péter Guzli tuotti valokuvan itsestään New Yorkin World Trade Centerin rakennuksen huipulla, jota lentokone lähestyy takaviistosta. Hänen oman ilmoituksensa mukaan kuva oli tarkoitettu ystäville, mutta siitä tuli maailmalle laajalti levinnyt uutiskuva.^[1]

Los Angeles Timesin valokuvaaja Brian Walski teki Irakin sotaan liittyvästä kuvasta dramaattisemman lisäämällä yhdysvaltalaissotilaan kuvaan käden ja muuttamalla irakilaisten ja aseen asentoa kuvassa. Hänet erotettiin työstään.^[1]

Vuonna 2012 Venäjän tiedotusvälineissä levisi Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirillin valokuva, josta oli poistettu noin 30 000 euron hintainen sveitsiläinen rannekello, jonka kuva kuitenkin heijastui manipuloimattomaan pöydän pintaan kellon ja merkin tunnistettavaksi. Patriarkan lehdistöpalvelu palautti kellon kuvaan verkossa osoitetun kritiikin vuoksi anteeksipyynnöin.^[10]

Kuvien lavastaminen

Uutiskuvia myös lavastetaan siten, että avustajille maksetaan palkkioita tai heidät muutoin suostutellaan näyttelemään kuvissa osoittaen näin tilanne vakavammaksi kuin mitä se onkaan. Näin ollen kuva on aito, mutta tilanne ei vastaa todellisuutta.

Yhdysvaltalaisten suorittama Iwo Jiman lipunnosto sen valtaamisen merkiksi on lavastettu, samoin Douglas MacArthurin maihinnousu maihinnousualuksesta, joka on toinen tai kolmas yritys.

Libanonin sodan aikana 2006 Libanonin pelastustoimissa esiintyi Viherkypäräksi nimitetty henkilö, Salam Daher, jonka uskottiin luoneen dramaattisia tilanteita Israelin pommitusten aiheuttamista kuolleista ja saman henkilön uskottiin esiintyneen samankaltaisissa kuvissa nuorempana jo vuosia aikaisemmin. Salam Daher paljastettiin The Jawa report -nimisessä verkkopäiväkirjassa, jota pitää nimimerkki Rusty Schackleford.^[11] Ensimmäisenä Salam Daherista raportoi EU Referendum -niminen verkkopäiväkirja. ^[12]

Kuvatekstien väärentäminen

Joskus kuva on aito ja lavastamaton, mutta se on liitetty väärään asiayhteyteen ja sitä koskevat kuvatekstit on väärennetty. Tällainen ilmiö tapahtui ennen olympiakisoja Tiibetin itsenäisyyden puolesta pidettyjen mielenosoitusten aikana, kun CNN esitti oman ilmoituksensa mukaan kiinalaisia poliiseja hakkaamassa mielenosoittajia. Tosiasiassa poliisien ulkonäöstä ja univormusta pääteltiin, että kyseessä eivät olleet kiinalaiset poliisit eikä Kiina, vaan aikaisemmat uutiskuvat siitä, miten Nepalin poliisit hakkaavat mielenosoittajia.

Menettely herätti Kiinassa laajaa pahennusta, mikä johti siihen, että Jin Rao perusti Anti-CNN-nimisen verkkopalvelun, jossa esitellään nimenomaan CNN:n ja myöhemmin myös muiden suurten uutistoimistojen ja joukkotiedotusvälineiden kuvaväärennöksiä.

Henkilökuvien väärennöksiä

Digitaaliseen valokuvaukseen liittyen on levinnyt tapa, jolla tehdään väärennettyjä alastonkuvia julkisuuden henkilöistä, kuten mannekiineista, elokuvanäyttelijöistä, urheilijoista ja poliitikoista. Aluksi nämä kuvat aiheuttivat pahennusta sekä oikeustoimia, mutta nykyään tuntemattomina tehtyihin muokkauksiin suhtaudutaan myös pelkkänä pilailuna. Väärennöksillä saattaa olla myös joissain tapauksissa, esimerkiksi ennen vaaleja, poliittista merkitystä, mikäli osa äänestäjistä uskoo kuvien olevan aitoja. Väärennös tapahtuu siten, että valitaan alaston vartalo, johon kuvankäsittelyohjelmalla lisätään julkisuudenhenkilön pää.

Muuta

Kirjailija Erno Paasilinna loi 1973 sanonnan ”kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa” arvostellen uutiskuvaa ja kuvatekstejä.

Vuonna 2008 ilmestyneessä Jenni Mäenpään kirjoittamassa kirjassa Muokkausta ja manipulaatiota käsitellään valokuvien muokkaamista ja sitä, mikä eri kuvatyypeillä uutiskuvasta mainoskuvaan on sallittua muokkaamista.^[13]