Avaa päävalikko

Kuusaansaaren paperitehdas oli nykyisen Kymin paperitehtaan edeltäjä Kouvolan Kuusankoskella, Kymenlaaksossa. Kuusankoski Ab paperitehtaan perustivat Carl Robert Mannerheim, Samuel Werner von Troil ja 32 muuta turkulaista osakasta, lähinnä virkamiehiä, kauppiaita ja tehtailijoita 27.12.1871. Ensimmäinen paperikone käynnistyi 2.7.1873. Tehtaat fuusioituivat Kymin Osakeyhtiön ostaessa Voikkaan (Tampereen Kattohuopatehdas Oy) ja Kuusankoski Oy:n 3.3.1904. Voikkaan tehtaan omistaja Rudolf Elving nimitettiin toimitusjohtajaksi. Tehtaalla oli parhaimmillaan 5 paperikonetta. Viimeiset tehdasalueella toimineet paperikoneet (PK1-PK2) pysäytettiin joulukuussa 2005. Viimeisenä tuotannossa oli PK2, joka tuotti viimeiset paperitonninsa 21.12.2005. Molemmat paperikoneet purettiin vuoden 2008 aikana ja suojelluissa tehdasrakennuksissa ei ole enää paperikoneita tai muuta koneistoa.

Kuusaansaari sijaitsee Kymintehtaan tehdasalueella. Tehtaan sisäisesti se tunnettiin pitkään Y-osastona (Yankee) ja Kuu.Pap. Y-lyhenteellä.

Tehtaan paperikoneetMuokkaa

Viimeisimmät paperikoneet PK1 ja PK2 työllistivät sulkemisvaiheessa noin 70 työntekijää.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PK I James Bertram & Son 1873–1881 ? 80" (2 032 mm) ? 13–54 m/min ? Tuhoutui tulipalossa
Paperikone PK I (uusi) James Bertram & Son 1891–1923 ? 80" (2 032 mm) ? ? ? Romutettu
Paperikone PK II Bentley & Jackson 1896–1939 90" (2 286 mm) ? ? ? Romutettu
Paperikone PK III Pusey & Jones 1897-19xx ? 101" (2 565 mm) ? ? ? Romutettu
Paperikone PK1 Voith 1935–2005 ? 3 150 mm ? 220 m/min MG-paperi (35-100 g/m²), 11 000 t/a Kone purettu 09/2008, rakennus suojeltu, jenkkisylinteri d=4,2 m
Paperikone PK2 Voith 1936–21.12.2005 3 120 mm ? 175 m/min MG-paperi (18-50 g/m²), 9 000 t/a Kone purettu 09/2008, rakennus suojeltu, jenkkisylinteri d=4,2 m

PK1 ja PK2 tuotanto oli yhteensä noin 20 000 t vuodessa.

Sellun- ja hiokkeen tuotantoMuokkaa

  • Puuhiomo (1873-), 4 Voelter hiomakonetta
  • Sulfiittisellun eräkeittimet (1886-1935), sellutehdas uusittiin kokonaan 1936
  • Olkisellu (1896-1903)

KemianteollisuusMuokkaa

  • Klooritehdas (1902–1927), alkalikloridielektrolyysimenetelmä (Siemens). Tuote: natriumhypokloriitti
  • Klooritehdas (1927–1935), elektrolyyttinen kloorikalkkimenetelmä (Krebs). Tuote: kloorikaasu
  • Klooritehdas (1936–1994), elohopeakennomenetelmä. Tuotteet: kloorikaasu, vety, lipeä, hypokloriitti, Ky-5 (1939-1984), Sinesto B (1984-)
  • Vetyperoksiditehdas (15.5.1957-1960), kinonimenetelmä. Tuote: natriumperoksidia 4,5 t/vrk. Räjähdys ja tulipalo tuhosi laitoksen heinäkuussa 1960
  • Klooridoksiditehdas (1991-)(Finnish Chemicals 1991-2004, Kemira 2005-), klooridioksidivesi, suolahappo, hypokloriitti, Sinesto B (Basf Oy:n sopimusvalmist. 1999-)

Sähkövoiman tuotantoMuokkaa

  • Tasavirtaa ja myöh. myös vaihtovirtaa (1884-1946?) Kuusaansaaressa, yht. teho Kymintehtaan kanssa v. 1939: 3,88 MW
  • Kuusankosken vesivoimalaitos (1946, 1949, 1951-), teho 29,4 MW, 3 kpl Kaplan-turbiinia

Rautatie ja kalustoMuokkaa

Tehdasalueella toimi vuosina 1918-1960 Kuusankosken ja Voikkaan tehdasalueet yhdistänyt 5,5 km:n mittainen kapearaiteinen rautatie. Radasta on jäljellä suojeltu tallirakennus Voikkaan tehdasalueella, yksi moottoriveturi ja kaksi matkustajavaunua Jokioisten museorautatiellä. Lisäksi säilyneenä ovat radalla liikennöineet kaksi umpitavaravaunua sekä kaivinkoneen kuljetusta varten oleva raskaskuljetuslavetti.

Tehdasalueelle rakennettiin myös leveäraiteinen rautatieyhteys. Vaihtotyöt hoidettiin UPM-Kymmenen omilla vetureilla.

VeturitMuokkaa

 
UPM-Kymmene Oyj:n Move66-veturi tallissaan Kuusankoskella

Tehdasalueen vaihtotöissä käytettiin keltaiseksi maalattuja teollisuusvetureita. Aiemmin samoja vetureita käytettiin yhdessä Voikkaan paperitehtaan kanssa. Vaihtotyöt UPM-Kymmene Oyj:n omalla kalustolla loppuivat Kuusankoskella vuodenvaihteessa 2008-2009.

Tehtaalla on ollut myös muita vetureita.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.