Kurt Walldén

Kurt Woldemar Walldén (18. lokakuuta 1906 Helsinki14. toukokuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen kihlakunnantuomari ja pianotaiteilija. Hänen vanhempansa olivat molempien oikeuksien kandidaatti Evert (Woldemar) Walldén ja musiikinopettaja Elin (Mathilda) Walldén o.s. Bergström.[1][2] Lapsena Kurt Walldén oppi tuntemaan nuotit ennen kirjaimia. Äidin alkuopetuksen jälkeen hänestä tuli Fanny Flodin-Gustafssonin oppilas. Walldén tähtäsi pianistin uralle, mutta äiti halusi hänen opettelevan kelvollisemman ammatin kuin epävarman taiteilijan työn. Niinpä Walldén ryhtyi opiskelemaan lakia.[3]

Kurt Walldén vuonna 1976.

Walldén kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1924, suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1929 ja sai varatuomarin arvon 1932. Hän työskenteli Helsingin maistraatin ja raastuvanoikeuden yhteisen arkiston apulaisarkistonhoitajana 1930–1936, ylimääräisenä oikeusneuvosmiehenä 1936–1945, nuorempana oikeusneuvosmiehenä 1945–1947, vanhempana oikeusneuvosmiehenä 1947–1966 ja Lohjan tuomiokunnan tuomarina 1966–1976. Hän toimi myös Helsingin terveydenhoitolautakunnan virkaa tekevänä sihteerinä 1939–1940.[2][4]

Pianonsoittoa Walldén opiskeli Helsingissä opettajinaan Fanny Flodin-Gustafsson (vuoteen 1929) ja Elli Rängman-Björlin. Pariisista hän haki oppia 1931 ja 1935 Lazare-Lévyn, Nadia Boulangerin ja Suzanne Guébelin johdolla. Lisäksi hän osallistui Eduard Erdmannin pianokursseille 1937 ja Alfred Cortot'n kursseille 1949. Walldén piti ensikonserttinsa 1929 ja konsertoi sen jälkeen kotimaassa ja ulkomailla. Hän esiintyi Baltian maissa sekä Ruotsissa ja Tanskassa sekä Ruotsin, Tanskan ja Ranskan radiossa. Hän tulkitsi erityisesti romantiikan ajan säveltäjiä ja suomalaista musiikkia. Pianonsoittoa hän opetti yksityisesti ja Sibelius-Akatemiassa (1945–1946 ja 1948) sekä Jyväskylän konservatorion virkaa tekevänä ensimmäisenä opettajana 1958–1964. Hänen luottamustoimiaan musiikkialalla olivat Helsingin musiikkilautakunnan sihteerin toimi 1949–1966, Sibelius-Akatemian johtokunnan jäsenyys 1946–1966, Suomen solistiyhdistyksen johtokunnan jäsenyys, Musiikkikirjastoseuran puheenjohtajuus sekä Pohjoismaiden esittävien taiteilijoiden neuvoston presidentin toimi 1966–1968.[1][4]

LähteetMuokkaa

  1. a b Otavan iso musiikkitietosanakirja. Otava 1976–1979. ISBN 951-1-02380-2.
  2. a b Suomen lakimiehet 1975. Suomen lakimiesliiton kustannus 1975. ISBN 951-640-049-3
  3. Pulkkinen, Maire (toim.): Suomalaisia musiikin taitajia, s. 783–788. Fazerin musiikkikauppa 1958.
  4. a b Kuka kukin on 1978, s. 1048. Otava 1978. ISBN 951-1-04755-8. Teos verkossa.