Kupariasetaatti
Kupariasetaatti ((CH3COO)2Cu) on kupari- ja asetaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muun muassa väriaineena, fungisidinä, katalyyttinä ja korroosionestoaineena.
| Kupariasetaatti | |
|---|---|
-acetate.jpg) |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | (C2H3O2)2Cu |
| Moolimassa | 181,638 |
| Ulkomuoto | Tummanvihreää tai vihreänsinistä kiteistä ainetta[1] |
| Sulamispiste | 115 °C[1] |
| Kiehumispiste | 240 °C (hajoaa)[1] |
| Tiheys | 1,93 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 72 g/l (20 °C)[1] |
Ominaisuudet muokkaa
Kupariasetaatti tunnetaan sekä kidevedettömänä muotona että kidevedellisenä monohydraattina ((CH3COO)2Cu·H2O). Kidevedetön yhdiste on väriltään tummanvihreää ja monohydraatti on vihertävän sinistä. Monohydraatin rakenne on dimeeri, jossa kukin kupari-ioni on sitoutunut neljään asetaatti-ioniin ja yhteen vesimolekyyliin. Kupariasetaatti liukenee veteen ja eräisiin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin, pyridiiniin ja vähäisissä määrin dietyylieetteriin ja glyseroliin.[1][2][3][4]
Valmistus ja käyttö muokkaa
Kupariasetaattia voidaan valmistaa liuottamalla emäksistä kuparisuolaa kuten kuparihydroksidia tai kuparikarbonaattia etikkahappoon. Toinen valmistustapa on kuparisulfaatin vesiliuoksen ja kalsium- tai lyijyasetaatin välinen reaktio, jonka tuotteena muodostuva niukkaliukoinen kalsium- tai lyijysulfaatti voidaan suodattaa, ja kupariasetaatti jää liuokseen. Näin muodostuu kupariasetaatin monohydraattia, josta kidevesi voidaan poistaa kuumentamalla 90 °C:n lämpötilaan.[2][4]
- Cu(OH)2 + 2 CH3COOH → (CH3COO)2Cu + 2 H2O
- CuSO4 + (CH3COO)2Ca → (CH3COO)2Cu + CaSO4
Kupariasetaattia voidaan käyttää värjäämään tekstiilejä sekä ainesosana painomusteissa ja värikopiokoneissa. Emäksiset kupariasetaatit, jotka tunnetaan espanjanvihreän nimellä ovat kupariasetaatin sekä kuparihydroksidin tai -oksidin seoksia. Kupariasetaattia voidaan myös käyttää puunsuoja-aineena homeita vastaan ja maataloudessa fungisidinä. Sitä käytetään myös päällystettäessä metalleja elektrolyyttisesti kuparilla. Orgaanisen kemian synteeseissä kupariasetaattia käytetään katalyyttinä muun muassa polymeroinneissa, syklopropyyliryhmien muodostamisissa ja Lewis-happokatalyyttinä.[1][2][3][4][5][6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 341. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ a b c Jun Zhang & H. Wayne Richardson: Copper compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. Viitattu 6.8.2017
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 265. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b c Pierre Vogel & Jiri Srogl: Copper(II) Acetate, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2005. Teoksen verkkoversio Viitattu 6.8.2017
- ↑ Päivi Hintsanen: Espanjanvihreä, verdigris Coloria.net. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ Richard P. Pohanish: Sittig's Handbook of Pesticides and Agricultural Chemicals, s. 254. William Andrew, 2014. ISBN 978-1455731480. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.8.2017). (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kupariasetaatti Wikimedia Commonsissa
