Kuoreveden kirkko
Kuoreveden kirkko on Jämsän Kuorevedellä, noin 12 kilometrin päässä entisen Kuoreveden kunnan päätaajamasta Hallista sijaitseva puinen päätytornillinen pitkäkirkko, jonka rakensi Matti Åkerblom 1779. Kirkossa on pohjoinen ja eteläinen kylkirakennus ja itäpäässä 1915 rakennettu sakaristo. Torni on kolminivelinen ja siinä on sipulikupoli. Sisällä on puuholvit ja näkyviin jätetyt sideparrut. Kirkon pinta-ala on 400 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 460 hengelle. Kirkon 17-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1970. Kirkkoa on korjattu 1845, 1915 ja 1964.[1]
| Kuoreveden kirkko | |
|---|---|
 Kirkko heinäkuussa 2004 |
|
| Sijainti | Kirkkoniementie 118, Jämsä |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Jämsän seurakunta, Kuoreveden alueseurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1779 |
| Suunnittelija | Matti Åkerblom |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 460 |
 |
|
Kirkko on yksi Suomen kolmesta ns. uhrikirkosta eli kirkosta, jonka hyväksi on saatu raha- tai muita uhreja. Hirsinen kirkko vuorattiin laudoilla 1837. Vuoden 1915 korjauksessa kirkko maalattiin vaaleaksi, Wilhelm Engström-Anttilan veistämä vaivaisukko siirrettiin sisätiloihin, alttarin pylväät poistettiin, Fredrik Ellmenin 1824 maalaama kaksiosainen alttaritaulu siirrettiin kirkon seinälle ja tilalle laitettiin Ilmari Launiksen veistos. Lehterin reunustan 12 apostolin ja Jeesuksen kuvat ovat Ellmenin maalaamia. Votiivitaulun kirkkoon lahjoitti kupariseppä Markus Wiren 1835, se on kaksoiskappale Suomen vanhimmasta tunnetusta Rauman kirkon votiivitaulusta. Kirkossa on myös taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin maalaus Enkeli vie Sielua Jumalan luo. Nykyisiä urkuja edelsivät ensimmäiset 1856 hankitut 7-äänikertaiset urut, jotka ovat esillä Hämeen museossa, ja toiset vuoden 1915 peruskorjauksen yhteydessä hankitut. Sähköt kirkkoon asennettiin 1950-luvulla. 1997 kirkko maalattiin uudestaan alkuperäisen värin mukaisesti punaiseksi.[2]
Kirkon kellotornin tapulissa on kolme kelloa, toiseksi suurimman niistä lahjoitti Ruotsin kuningatar Kristiina 1648 ja se on Kuoreveden vanhin historiallinen esine. Kellon vaurioiduttua se valettiin uudelleen 1658. Kello oli kuvattuna Kuoreveden vaakunassa kuuden uhrirahan ympäröimänä.[2]
Kirkon sankarihautausmaan muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Olli Kivinen ja se on paljastettu 1957.
Lähteet muokkaa
- ↑ Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 156-157. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
- ↑ a b Kuoreveden kirkko Jämsän seurakunta. Viitattu 17.3.2015. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa
- Kuoreveden votiivitaulu, Suomen Kuvalehti, 17.12.1938, nro 50, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot