Kulosuonmäen kaivos
Kulosuonmäen rautakaivos toimi Karkkilassa vuosina 1817–1888. Paikalla ollut rautamalmiesiintymä löytyi 1811, ja vuonna 1817 hovioikeuden ylimääräinen kanslisti Arvid Henrik Bökman ja Fiskarsin ruukin entinen johtaja Johan Jacob Dreilick aloittivat malmin louhinnan kaivoksessa. He perustivat 1820 Högforsin ruukin, jossa malmista alettiin valmistaa takkirautaa vuonna 1823 valmistuneessa masuunissa. Ruukissa aloitettiin myös valutuotteiden kuten patojen valmistus.
Kaivoksen malmi oli suhteellisen köyhää (pitoisuus 27–30 %), ja sen titaanipitoisuus teki siitä vaikeasti sulatettavaa. Malmia louhittiin aluksi kahdesta ja 1830-luvulla jo kolmesta kuilusta, joista merkittävin oli ns. Aleksanterin kaivos. Vuonna 1824 kaivos tuotti 84 % Suomen rautamalmista (noin 349 tonnia), ja 1830-luvun alussa malmin tuotanto oli keskimäärin 265 tonnia vuodessa.
Vuonna 1836 kapteeni Joseph Bremer osti Högforsin ruukin ja Kulosuonmäen kaivoksen. Vanhat kaivannot hylättiin näihin aikoihin malmin ehtymisen vuoksi, ja louhintaa jatkettiin 1837 avatusta ns. uudesta kaivoksesta ja 1840-luvulla avatuista Läntisestä ja Uudesta läntisestä kaivoksesta. Näistä kahdesta jälkimmäisestä oli yhteys vanhaan Aleksanterin kaivokseen, jonka kautta malmi nostettiin maan pinnalle.
Vuonna 1853 perustettu Högforsin putlaus- ja valssilaitos mahdollisti myös takomiskelpoisen kankiraudan valmistamisen rautamalmista putlaamalla. Kaivoksen malmintuotanto kasvoi niin, että se oli suurimmillaan noin 850 tonnia vuodessa vuonna 1860. Näihin aikoihin kuitenkin järvimalmi ja parempilaatuinen ruotsalainen rautamalmi alkoivat syrjäyttää kotimaista vuorimalmia. Högforsin ruukki alkoi käyttää pääasiassa järvimalmia omassa raudanvalmistuksessaan, mutta myös Kulosuonmäen malmia käytettiin aina 1880-luvulle saakka. Kaivoksesta louhittiin sen toiminta-aikana vuosina 1817–1888 yhteensä 25 160 tonnia rautamalmia. Kaivoksessa työskenteli keskimäärin 15 miestä.
Nykyisin Kulosuonmäen kaivoksesta on jäljellä vain veden täyttämät noin 90 metriä syvät kaivoskuilut sekä jätekivikasat. Entinen kaivos sijaitsee Valtatie 2:n varrella noin 8 kilometriä Karkkilasta Poriin päin. Paikalla sijaitsee kaivoksen muistolaatta.
Lähteet muokkaa