Kuitu (yritys)
Kuitu Oy oli 1936 perustettu ja 1938–1940 sekä 1942–1944 Jääsken Järvenkylässä toiminut raiontekokuitua eli viskoosia valmistanut yritys.
| Kuitu Oy | |
|---|---|
| Perustettu | 1936 |
| Lakkautettu | 1940 |
| Toimitusjohtaja | K. A. Wrede |
| Puheenjohtaja | V. V. Kolho |
| Kotipaikka | Jääski |
| Henkilöstö | 500 (1939) |
Kuitu Oy:n tehdas rakennettiin Vuoksen laaksoon 1937–1938 ja sen oli tarkoitus tuottaa tekosilkkiä, kalvopaperia ja tekovillaa. Näille tuotteille valittiin Suomen Kuvalehden järjestämän kilpailun jälkeen tuotenimiksi Säteri, Kelmu ja Silla. Tehdas sai tarvitsemansa energian vuonna 1937 valmistuneesta Rouhialan voimalaitoksesta ja lipeää ym. raaka-aineita lähiseudun metsäteollisuuslaitoksista.
Talvisodan aikana Kuitu Oy valmisti myös panssarimiinoja ja polttopulloja eli ”Molotovin cocktaileja”. Tehdasalue jäi Moskovan rauhassa luovutettavalle alueelle ja evakuoidut tehtaan koneet jouduttiin rauhanehtojen mukaan palauttamaan. Kuitu Oy ehti jättää konkurssihakemuksen 1940 mutta jatkosodan aikana Jääsken tehtaan tuotantoa voitiin jatkaa vuosina 1942–1944. Jatkosodan jälkeen yhtiön toiminta kuitenkin päättyi. Kuitu Oy:n entiset rakennukset ovat edelleen teollisuuskäytössä joskin niiden ulkoasu on muuttunut.
Säteri Oy muokkaa
| Säteri Oy | |
|---|---|
 |
|
 Säterin tehdas Valkeakoskella. |
|
| Perustettu | 1941 |
| Lakkautettu | 1975 (fuusio Kemiraan) |
| Toimitusjohtaja |
K. A. Wrede Odd Glöersen 1966–1971 Arvo Tuononen 1971-1975 |
| Puheenjohtaja | Odd Glöersen 1971–1974[1] |
| Toiminta-alue | maailmanlaajuinen |
| Toimiala |
kemianteollisuus tekstiiliteollisuus |
| Tuotteet | muuntokuidut, pakkauskalvot, nailonlangat |
| Liikevaihto | 183 milj. mk (1972)[2] |
| Henkilöstö | 2 580 (1972)[2] |
Kuitu Oy:n tekokuitutuotantoa ryhtyi Suomessa jatkamaan vuonna 1941 perustettu Säteri Oy, joka laajensi tuotantoa Valkeakoskella ja rakennutti myös asuntoja Kirjasniemeen ja Ulvajanniemeen. Alkuun se valmisti sillaa ja Säteri-lankaa, 1950-luvulta alkaen myös pakkauskalvoja ja kiharrettuja lankoja.[3] Säteri kasvoi, ja sillä oli 1970-luvun alkupuolella tuotantolaitokset myös Kerilon Torniossa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Itävallassa. Pohjoismaiden suurimman raiontuottajan tuotannosta vajaa puolet oli tuolloin raionvillaa, loput raionsilkkiä, sellofaania ja muovipohjaisia pakkauskalvoja sekä kiharrettuja Finncrepe- ja Finnlene-lankoja.[4][5] Säteri oli 1970-luvun alussa Euroopan suurin polyamidikalvojen valmistaja[2]. 1970-luvun alkuvuosina Säterillä oli vuonna 1972 suurimmillaan 2 580 työntekijää, mutta se teki tappiota läpi 1970-luvun.[6][3]
Vuonna 1972 Herlinien omistama torniolainen Kerilon fuusioitiin Säteriin[6][2]. Säterin omistajat olivat tuolloin Kone Oy tytäryhtiöineen,[6] kunnes Säterin vuonna 1974 osti valtionyhtiö Kemira[7] ja fuusioi sen itseensä vuoden 1976 alusta[8]. Kemiran Ryhmä Säterin johtajana työskenteli 1976–1982 teollisuusneuvoksen arvon saanut Kauko Salminen.[9]
Kemiran omistuksessa Säteri paitsi valmisti kreppilankaa, teki myös niitä kutovia koneita tytäryhtiössä Spinner Oy vuoteen 1975 saakka. Säteri lopetti samana vuonna sukkahousujen kreppilankaa kehränneen tehtaansa Kanadassa ja seuraavana vuonna myi Kerilon Inc. -lankatehtaansa Yhdysvalloissa niin, että ainoaksi lankatehtaaksi jäi Kerilon Torniossa.[10][10]
1990-luvun alkupuolella Kemira eriytti jälleen kuituvalmistuksensa omaksi yhtiökseen Kemira Fibres Oy. Lankatuotanto sai uuden omistajan nimellä SH-Filaments Oy. 1990-luvun loppupuolella Kemira Fibres Oy siirtyi osaksi indonesialaista yritystä PT Inti Indorayon Utama. Uusi omistaja muutti yhtiön nimen Kemira Fibres Oy:stä Säteri Oy:ksi.[3]
Kuitu Finland Oy muokkaa
Kemira Fibres vaihtoi pian jälleen omistajaa[3] ja otti vuonna 2007 nimekseen Kuitu Finland Oy, joka siis viittasi tuotantolaitosten Jääskessä sijainneeseen edeltäjään. Kuitu Finland Oy haettiin konkurssiin joulukuussa 2008.[11] Tehtaan toimintaa ryhtyi jatkamaan syksyllä 2010 Neo Industrialin omistama Avilon Oy. Tuotanto oli pysähdyksissä maaliskuussa 2011 raaka-aineena käytettävän liukosellun saatavuusongelmista johtuen ja käynnistyi uudelleen muutamaksi kuukaudeksi jonka jälkeen Avilon Oy lomautti henkilöstönsä[12] ja hakeutui nopeasti yrityssaneerausmenettelyyn[13]. Avilon jätti konkurssihakemuksen maaliskuun alussa 2013.[14]
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuolleita: Odd Glöersen. Helsingin Sanomat, 18.9.1976, s. 13. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d Säterillä hyvä toimintavuosi. Helsingin Sanomat, 23.3.1973, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d Hakala, Anja: Vanha Säteri Valkeakosken kotiseutuarkisto. Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 15.2.2023.
- ↑ Säteri laajentaa raionvillalinjaansa. Helsingin Sanomat, 25.10.1973, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Säteri luopuu muovikalvosta. YPT ostaa koneet ja henkilökunnan. Helsingin Sanomat, 2.12.1972, s. 23. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c Säteri Osakeyhtiö ja Kerilon yhtyvät. Kone Oy:n sisaryhtiölle osake-enemmistö. Helsingin Sanomat, 22.8.1971, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ "Fuusiota Kemiraan ei tule". Säterin toiminta jatkuu normaalisti. Helsingin Sanomat, 31.10.1974, s. 30. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Säteri lomauttaa kaikki työntekijät. Helsingin Sanomat, 5.11.1975, s. 23. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Sofia Kotilainen: Kauko Salminen Biografiasampo. Viitattu 10.7.2023.
- ↑ a b Säteri myy USA:n tehtaan. Helsingin Sanomat, 28.10.1976, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kuitu Finland haki konkurssiin taloussanomat.fi. Web Archive 2009. Arkistoitu 1.4.2009. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ Avilon Oy lomauttaa henkilöstönsä qfx.quartalflife.com. Viitattu 26.02.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Avilon hakeutuu yrityssaneeraukseen qfx.quartalflife.com. Viitattu 26.02.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lyhyet: Avilon päätyi konkurssiin. Talouselämä, 8.3.2013, s. 18.
Aiheesta muualla muokkaa
- www.avilon.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hannu Ollila: Sellofaanista nykyaikaisen kalvonjalostuksen uranuurtajaksi. Bernis Valkeakoski 2006. ISBN 952-92-0345-4.
- Kuiti Oy Pörssitiedon netissä
- Säteri Oy Pörssitiedon netissä