Kuin surmaisi satakielen
Kuin surmaisi satakielen (engl. To Kill a Mockingbird) on yhdysvaltalaisen kirjailija Harper Leen esikoisromaani, joka ilmestyi vuonna 1960. Kirjan on suomentanut Maija Westerlund, ja suomennoksen julkaisi vuonna 1961 Gummerus. Teoksesta on julkaistu sen jälkeen useita painoksia. Romaani sai kaunokirjallisuuden Pulitzer-palkinnon vuonna 1961.
| Kuin surmaisi satakielen | |
|---|---|
| To Kill a Mockingbird | |
.jpg) |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Harper Lee |
| Kieli | englanti |
| Kustantaja | J. B. Lippincott |
| Julkaistu | 1960 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Maija Westerlund |
| Kustantaja | Gummerus |
| Julkaistu | 1961 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Romaanin pohjalta tehtiin vuonna 1962 ensi-iltansa saanut elokuva Kuin surmaisi satakielen, jonka on ohjannut Robert Mulligan ja käsikirjoitukseksi sovittanut Horton Foote.
Harper Leen varhainen käsikirjoitus 1950-luvulta, Kaikki taivaan linnut, julkaistiin heinäkuussa 2015. Siinä on joitakin samoja henkilöitä kuin romaanissa Kuin surmaisi satakielen.[1]
Juoni muokkaa
Kuin surmaisi satakielen sijoittuu 1930-luvulle kuvitteelliseen Maycombin kaupunkiin Alabamaan. Kolmen vuoden ajanjakson kattava kertomus esitetään Jean Louise ("Scout") -tytön näkökulmasta, joka on kirjan alkaessa kuusivuotias. Scout asuu asianajajaisänsä Atticuksen ja vanhemman veljensä Jemin kanssa uneliaassa pikkukaupungissa, jossa lapset kasvavat ja käyvät koulua onnellisina. Atticus Finch kuitenkin ottaa asiakseen puolustaa oikeudenkäynnissä mustaa miestä (Tom Robinson), joka on syytettynä valkoisen tytön raiskauksesta. Atticus kuvataan oikeamielisenä henkilönä, joka noudattaa omia korkeita moraalisia normejaan, mutta Maycombin kaupunki näyttää asian edetessä ennakkoluuloisen ja rasistisen puolensa.
Omaelämäkerrallisuus muokkaa
Kuin surmaisi satakielen -romaania on kuvattu nuoren tytön kasvutarinaksi, jossa on runsaasti kirjailijan omaelämäkerrallisia piirteitä. Harper Lee kasvoi Alabamassa pienessä Monroevillen kaupungissa, ja hänen isänsä Amasa Coleman Lee oli asianajaja. Tarinan perheen sukunimi Finch on Leen äidin tyttönimi. Kirjan päähenkilössä, poikamaisessa Scout-tytössä, on samoja piirteitä kuin kirjailijassa lapsena, ja Scoutin ystävän Dill-pojan hahmo perustuu Leen lapsuudenystävään Truman Capoteen. Kun Lee oli lapsi, hänen kotiseudullaan Alabamassa 1930-luvulla pidettiin Scottsboron oikeudenkäynnit, joissa yhdeksää nuorta mustaa miestä syytettiin kahden valkoisen naisen raiskaamisesta. Heikoista todisteista huolimatta kaikki miehet tuomittiin kuolemaan lukuun ottamatta nuorinta, joka oli 13-vuotias.[2][3] Useiden oikeuskäsittelyjen jälkeen neljä miehistä tuomittiin vuosiksi vankilaan. Heidät armahdettiin lopulta vuosikymmenien päästä.
Kirjan nimi muokkaa
Matkijalintua (engl. mockingbird) käytetään kirjassa symboloimaan viattomuutta ja epäoikeudenmukaisuuden uhreja. Atticus varoittaa lapsiaan ampumasta matkijalintuja, sillä ne tuottavat laulullaan pelkkää iloa:
»Atticus sanoi Jemille eräänä päivänä: – Minä haluaisin mieluummin, että sinä tähtäisit peltipurkkeihin, mutta minä tiedän, että sinä haluat ampua lintuja. Ammu kaikki sininärhit mitä haluat, jos löydät niitä, mutta muista että on synti ampua matkijalintua. Ensimmäisen kerran kuulin Atticuksen sanovan, että oli synti tehdä jotakin, ja minä kysyin Maudie-neidiltä asiaa. – Isäsi on oikeassa, hän sanoi. Matkijalintu on Satakieli, joka ei tee muuta kuin laulaa meidän iloksemme.[4]»
Oikeudenkäynnin jälkeen paikallislehden pääkirjoituksessa puhutaan jälleen laululinnuista:
»Herra Underwood yksinkertaisesti esitti, että on synti ampua raajarikkoja, joko nämä sitten istuivat, seisoivat taikka juoksivat karkuun. Hän vertasi Tomin kuolemaa laululintujen järjettömään teurastukseen, johon metsästäjät ja lapset syyllistyvät, ja maycombelaiset ajattelivat, että hän oli yrittänyt kirjoittaa niin runollisen pääkirjoituksen, että se olisi kelvannut toistettavaksi Montgomery Advertiserissä.[4]»
Ja kirjan lopussa Scout palaa itse asiaan:
»Kyllä isä, minä ymmärrän, rauhoitin häntä. – Herra Tate on oikeassa. Atticus irroittautui minun syleilystäni ja katsoi minuun: – Mitä sinä tarkoitat? – Sehän olisi melkein samaa kuin jos ampuisi satakielen, eikö niin?.[4]»
Lähteet muokkaa
- ↑ Alter, Alexandra: Harper Lee, Author of ‘To Kill a Mockingbird,’ Is to Publish a Second Novel The New York Times. 3.2.2015. Viitattu 3.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Kuin surmaisi satakielen on tarina oikeudenmukaisuudesta, kasvusta ja omastatunnosta 30.8.2005. Gummerus. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 14.7.2007.
- ↑ Kansas, Jane: Mockingbird Publishing History 25.5.2004. Chebucto.ca. Arkistoitu 30.6.2007. Viitattu 15.7.2007. (englanniksi)
- ↑ a b c Suomentanut Maija Westerlund.
Aiheesta muualla muokkaa
- Avola, Pertti: Ajaton nykyklassikko ei latista teemojaan. Helsingin Sanomat 11.2.2008.