Kristuskyrkan

kirkkorakennus Helsingissä

Kristuskyrkan on Helsingissä Etu-Töölön kaupunginosassa sijaitseva kirkko. Se on valmistunut vuonna 1928 ja kuuluu Helsingin ruotsinkieliselle metodistiseurakunnalle.[1] Arkkitehti Atte V. Willbergin suunnittelema rakennus edustaa 1920-luvun klassismia, jota on maustettu uusgoottilaisilla aiheilla. Lars Sonck oli suunnitellut paikalle toteutunutta suuremman kirkon, mutta kustannussyistä seurakunta päätti rakentaa pienemmän.[2]

Kristuskyrkan
Sijainti Etu-Töölö, Helsinki
Koordinaatit 60°10′33.8″N, 24°55′37″E
Seurakunta Kristinusko
Helsingin ruotsalainen metodistiseurakunta
ruotsiksi
Helsingfors Svenska Metodistförsamling.
Rakentamisvuosi 1928
Suunnittelija Atte V. Willberg
Materiaali tiili
Istumapaikkoja 420
(220 Kirkoon)
(200 seurakuntasali)
Tyylisuunta 1920-luvun klassismi
Avoinna yleisölle
kyllä
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla


Historia muokkaa

Kristuskirkon kaupunkikuvallinen asema on tärkeä, korkea torni kohoaa mäen päällä piirtäen piikkinsä kaupungin siluettiin. Vanrikki Stoolin kadun ja Apollonkadun risteyksessä on aistittavissa ripaus romanttista näkemystä maalauksellisesta katukuvasta, jota Lars Sonckin kilpailuehdotus Etu-Toolon asemakaavaksi tavoitteli. Lars Sonck itse myös piirsi paikalle suurkirkkoa vuosina 1925-26, mutta toteutettavaksi haluttiin taloudellisista syistä pienempi kirkko, jonka piirtäminen lankesi Atte Willbergille (1884-1935).

Kristuksen kirkon julkisivu koostuu tummanpunaisista ja kovaksi poltetuista tiilistä, jotka tunnetaan nimellä "munkkitiili" niiden perinteisen käytön vuoksi luostareiden ja kirkkojen rakentamisessa. Willberg laati ensimmäiset suunnitelmat kirkolle vuoden 1920 alussa ja hiomistyötä tehtiin useiden vuosien ajan. Rakennustyöt alkoivat välillä 1926 ja 1927. Kirkkorakennus vihittiin virallisesti käyttöön vihkimisjumalanpalveluksessa 23. syyskuuta 1928.

Kirkontorni muokkaa

Kristuskyrkanin 59 metriä korkea torni[3] on keskeinen osa Helsingin siluettia. Se näkyy hyvin muun muassa Helsinkiin saapuvista junista ja Hakaniemen Ympyrätalolta. Kirkon tornin esikuvana on Tukholman kaupungintalon torni.

Ruusuikkuna muokkaa

Goottilaisen arkkitehtuurin tyylin mukainen suuri ruusuikkuna on esillä kirkon julkisivussa pääsisäänkäynnin yläpuolella. Taiteilija Lennart Segerstrålen (1892–1975) suunnittelema kaunis lasiteos on nimeltään Skapelsens lovsång. Siinä Jumalan luomakunnan hengellistä ylistystä kuvastaa harppua soittava Daavidin hahmo kukka- ja kasvisaiheiden ympäröimänä. Kuistin oikealta puolelta pääsee pyöreä portaikko kirkon sisälle ylemmälle loggialle, josta pääsee lähempää ihailemaan lasi-ikkunan monimutkaista muotoilua.

Urut muokkaa

Sijaitsee yläparvella, josta avautuu näkymä keskilaivan yli, uruissa on 15 pysäyttää. Soitin on valmistettu Kangasalan kaupungissa Kangasala Urkutehtaalla ja suunnitellut suomalainen urkuri Asko Rautioaho, joka on suunnitellut soitimen niin, että sen takana oleva julkisivun värillinen lasiikkuna nousee esiin musiikki-instrumentin profiilista ja on nähtävissä myös kirkon sisäpuolelta.

Galleria muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Töölö/Meilahti aluetietoa (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin kaupunginkirjasto.
  2. [1] Töölö-seura.
  3. Suomen 33 korkeinta kirkkoa (Arkistoitu – Internet Archive) Poutvaara.fi.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.