Kristiina Tuura

suomalainen taiteilija, elokuvaohjaaja

Kristiina (Tikke) Tuura (s. 10. maaliskuuta 1952 Espoo) on suomalainen taiteilija ja elokuvaohjaaja. Koulutukseltaan hän on taiteen maisteri.[1][2]

Tuura on opiskellut taideaineita Ruotsissa Göteborgissa, Lahden taideoppilaitoksessa ja 1970-luvulla Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän on aluksi työskennellyt elokuva-alalla rekvisitöörinä. Sambiassa tehdyn elokuvan Rumpu, ruokokitara ja Honda jälkeen hän alkoi tuottaa ja ohjata dokumenttielokuvia, pääasiassa Afrikassa. Hän on myös työskennellyt Yleisradion Basaari-ohjelmassa toimittajana ja kouluttajana, opettanut maahanmuuttajia ja pakolaisia ohjelman yhteydessä, opettanut Afganistanissa sikäläisiä nuoria naisia tekemään tv-dokumentteja ja Ugandassa sudanilaisia ja kongolaisia pakolaisia mediataidoissa. Hän sai taiteilijaeläkkeen vuonna 2015.[3][4][5] Elokuvien lisäksi hän on tehnyt myös tilataidetta, jollaisesta on esimerkki Pata, sandaali, virkattu teltta, joka oli esillä ensi kerran Turun kulttuuripääkaupungin ohjelmassa vuonna 2011 ja myöhemmin 2013 Helsingissä Stoassa[6].

Tuuran poika on kuvaaja Kasimir Lehto.[4]

Palkinnot muokkaa

Elokuvat muokkaa

  • Hemåt i natten (1977), sihteeri
  • Jonninjoutavaa (1978). ohjaajan assistentti
  • Tulipää (1980), rekvisiitta
  • Kuningas jolla ei ollut sydäntä (1982), rekvisiitta
  • Angelas krig (1984), rekvisiitta
  • Da Capo (1985), rekvisiitta
  • Suuri illusioni (1985), rekvisiitta
  • Kuningas lähtee Ranskaan (1986), ompelija
  • Flucht in den Norden (1987), Lavastus, Ausstattung
  • Rumpu, ruokokitara ja Honda (1988), tuottaja, ohjaus, käsikirjoitus
  • Tiikeri ja Lilja (1988), ohjaus, käsikirjoitus
  • Petos (1988), rekvisiitta
  • Kuutamosonaatti (1988), art director
  • Maissia ja matikkaa (1989), ohjaus, suunnittelu
  • Rajamaa (1989), lavastus & rekvisiitta
  • Mbira - Spirit of the People (1990), tuottaja
  • Oppitunteja Nigerissä (1990), käsikirjoitus, tuottaja, valokuvaus, ohjaus
  • Zulei (1990), ohjaus, käsikirjoitus
  • Mbalax! (1991), tuottaja
  • Yksin yksinäinen (1991), tuottaja, ohjaus, käsikirjoitus, kuvaus, leikkaus
  • Madam, anna sata Kwachaa! (1992), käsikirjoitus, ohjaus
  • A-E-I-O-U. Missä Sambian kirjat? (1992), käsikirjoitus, ohjaus
  • Akvaariorakkaus (1993), leikkausassistentti
  • Olen aito suomalainen, ammuu! (1993), kuvausjärjestelyt
  • Rosa Was Here (1994), catering
  • Tulennielijä (1998), esineistö
  • Pikkusisar (1999), esineistön suunnittelu ja toteutus
  • Basaari (useita jaksoja), ohjaus
  • Pieni pyhiinvaellus (2000), rekvisitööri
  • Ei rahasta rikkaat (2003), ääni

Lähteet muokkaa

  1. Kristiina Tuura. Elonet.fi. Viitattu 9.4.2.2019
  2. Aimokoulun kudelmille hopeaa 18.2.2014. Viitattu 9.4.2019
  3. Sandaalien maailmanselitys,[vanhentunut linkki] Turun Ylioppilaslehti 28.9.2011. Viitattu 9.4.2019
  4. a b Kaisa Viitanen: Maailma koostuu paloista, Maailman Kuvalehti 28.8.2015. Viitattu 9.4.2019
  5. Kabul kutsuu. Ylen Vintti. Viitattu 9.4.2019
  6. TINFO-tiedote 32 / 3.10.2013. Viitattu 9.4.2019
  7. Vuoden journalistinen uudistus
  8. Valtio jakoi Suomi-palkinnot. Yle uutiset 9.12.2004
  9. Jussi-voittajat, (Arkistoitu – Internet Archive) Jussit.fi. Viitattu 9.4.2019

Aiheesta muualla muokkaa