Kotkamerkki
Kotkamerkit olivat Suomen suuriruhtinaskunnassa käytettyjä, Venäjän kotkavaakunalla varustettuja postimerkkejä, jotka korvasivat Suomen omat, leijonavaakunalla varustetut merkit.
Vuoden 1890 postimanifesti alisti Suomen postilaitoksen Venäjän postilaitoksen alaiseksi. Suomalaisten postimerkkien käyttö Suomen ja Venäjän välisessä postiliikenteessä kiellettiin 1891.[1] Tällöin otettiin käyttöön niinkutsutut rengasmerkit; ne perustuivat venäläisiin postimerkkeihin, mutta niihin lisättiin rengaskuviot (joko nurkkiin tai vaakunan ympärille), jotka osoittivat niiden olevan Suomea varten painettuja.
Rengasmerkeistä ei tullut suosittuja, ja suomalaisia merkkejä käytettiin edelleen kotimaan postiliikenteessä sekä muualle kuin Venäjälle menevässä ulkomaanpostissa. Heinäkuussa 1900 suomalaiset postimerkit kiellettiin kokonaan ulkomaanliikenteessä, ja tammikuussa 1901 myös kotimaanliikenteessä.[1][2] Niiden tilalle tuli uusi kotkamerkkien sarja, joka perustui venäläisiin postimerkkeihin, mutta joihin oli painettu suomalaiset arvomerkinnät, markoissa ja penneissä.
Kotkamerkkejä käytettiin aina Suomen itsenäistymiseen asti, jolloin ne korvattiin Eliel Saarisen suunnittelemilla uusilla leijonamerkeillä.
Kuvia muokkaa
-
10 pennin suomalainen postimerkki vuodelta 1890. Venäläinen teksti tuli pakolliseksi merkkeihin 1889. -
20 kopeekan ns. rengasmerkki vuodelta 1891. -
10 pennin kotkamerkki vuodelta 1901. Merkin malli on venäläinen mutta arvomerkintä suomalainen.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Merkkipaalut (PDF) Suomen Filatelistiliitto. Viitattu 24.6.2021.
- ↑ BOBRIKOV:N AIKA JA POSTILÄHETYKSET postihistoria.info. Arkistoitu 17.9.2021. Viitattu 24.6.2021.