Posti Group

suomalainen posti- ja logistiikkatoiminnan yhtiö
(Ohjattu sivulta Suomen postilaitos)

Posti Group Oyj (vuosina 2007–2014 Itella Oyj, sitä ennen Suomen Posti Oyj) on suomalainen yhtiö, jonka toimialana on postitoiminta, logistiikka ja taloushallinnon palvelut. Yhtiön omistaa Suomen valtio. Posti Groupin tytäryhtiöllä, Posti Oy:llä, on Suomessa yleispalveluvelvoite, joka sisältää muun muassa kaikissa Suomen kunnissa arkisin toimivat kirje- ja pakettipalvelut. Ahvenanmaan maakunnassa toimii itsenäinen postilaitos Åland Post.

Posti Group Oyj
Tunnuslause Sujuvampi arki
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1638,[1] osakeyhtiönä 1994
Toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen[2]
Puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue pohjoinen Eurooppa
Toimiala posti ja logistiikka
Tuotteet postipalvelut, tavaroiden kuljetus, taloushallinnon palvelut
Liikevaihto 1 595 milj. € (2021)[4]
Liikevoitto 55,0 milj. € (2021)[4]
Henkilöstö 15 042 (2021)[4]
Emoyhtiö Posti Group Oyj
Tytäryhtiöt Posti Oy, Posti Palvelut Oy, Posti Messaging Oy, Suomen Transval Group Oy
Omistaja Suomen valtio
Kotisivu www.posti.com

Posti Groupin pääkonttori sijaitsee Pohjois-Pasilassa Helsingissä. Postin toiminta on jaettu neljään liiketoimintaryhmään. Konsernin toimitusjohtajana toimii Antti Jääskeläinen.[2] Konsernin palveluksessa on noin 21 000 henkilöä. Yhtiöllä on liiketoimintaa kuudessa maassa (Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Suomi ja Viro). Vuoteen 2021 asti Posti tarjosi logistiikkapalveluita myös Venäjällä. [5][6]

Yhtiön nimi on suomeksi Posti Group Oyj ja ruotsiksi Posti Group Abp. Konsernin brändiksi on valittu Posti, yrityksellä ei ole enää käytössä ruotsinkielistä rinnakkaisnimeä Posten.[7]

Historia

muokkaa
  • Vuonna 1994 Posti- ja telelaitoksesta muodostettiin osakeyhtiömuotoinen Suomen PT Oy, jonka tytäryhtiöiksi tulivat postitoimintaa harjoittava Suomen Posti Oy ja teletoimintaa harjoittava Telecom Finland Oy, joka vaihtui vuoden 1997–1998 vaihteessa osittain yksityiseksi Sonera Oy:ksi.
  • Heinäkuussa 1998 Suomen PT Oy lakkautettiin. Tällöin Suomen Posti Oy:stä ja Sonera Oy:stä tuli itsenäisiä valtion suoraan omistamia yhtiöitä.
  • Vuonna 2001 Suomen Postista tuli julkinen osakeyhtiö (Suomen Posti Oyj).
  • Postin logo ja yritysilme uudistettiin maaliskuussa 2002.
  • Henkilöstömäärä kasvoi 23 592 henkilöön vuonna 2003 ja Suomen Posti Oyj oli maan suurin työnantaja Helsingin kaupungin jälkeen.[8]
  • 1. kesäkuuta 2007 yrityksen virallinen nimi muuttui Itella Oyj:ksi. Muutoksen syynä oli Postin mukaan konsernin liiketoiminnan monipuolistuminen ja kansainvälistyminen.
  • Vuonna 2008 Itella laajentui Venäjällä ostaen logistiikkakonserni NLC:n (National Logistic Company) sekä asiakassuhdemarkkinoinnin konsultointiyrityksen Connexionsin. Puolaan Itella laajentui informaatiologistiikkayrityksen BusinessPoint S.A:n oston myötä.
  • Vuonna 2011 Itella keskitti kotimaan postipalvelut uuteen tytäryhtiöön, Itella Posti Oy:hyn.[9]
  • Vuonna 2011 Itella Informatioon ostettiin OpusCapita, joka laajensi Itellan palveluja kassavirtojen automatisointiin.[10]
  • Itella Pankki aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa.[11] Huhtikuussa 2013 Itella Oyj myi Itella Pankki Oy:n koko osakekannan säästöpankeille. Kaupan myötä pankin nimi muuttui Säästöpankkien Pankki Oy:ksi.[12]
  • Vuonna 2013 Itella Informaatiosta tuli OpusCapita.
  • Vuonna 2014 konsernin rakenne muuttui siten, että Itella Logistiikka Venäjästä muodostui neljäs liiketoimintaryhmä ja OpusCapita Groupista alakonserni.
  • Itellan ylimääräinen yhtiökokous päätti loppukesästä 2014, että yhtiön nimi muuttuu 1. tammikuuta 2015 lähtien Itellasta Posti Groupiksi.[13]
  • 1. tammikuuta 2015 yhtiön viralliseksi nimeksi tuli Posti Group Oyj.[14][15] Uudistukseen kuului myös uusi logo ja ilme.
  • Vuonna 2015 Posti myi Skandinavian maantierahdin Nordic Transport Groupille (NTG).
  • Vuonna 2016 Posti osti lämpösäädeltyyn logistiikkaan erikoistuneen Veinen ja Kuljetus Kovalaisen sekä perusti noutopisteverkoston Baltiaan.
  • Vuonna 2016 Posti aloitti ensimmäisen kunnallisen yhteistyön uusista kotipalveluista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten kanssa.
  • 1. tammikuuta 2017 Posti yhdisti 1. ja 2. kirjeen luokat kotimaan kirjeiden osalta.[16]
  • Vuonna 2018 Posti osti Transvalin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan tammikuussa 2019.[17]
  • Vuonna 2019 käytiin laajaa keskustelua Postin suunnitelmista vaihtaa työnantajaliittoa, mikä olisi mahdollistanut aiempaa alhaisemmat palkat eli alhaisemmat kustannukset. Keskustelussa käytiin läpi toimitusjohtaja Malisen palkka-asioita ja asiakokonaisuuden julkiseen pohtimiseen osallistuivat myös omistajaohjausministeri Sirpa Paatero ja pääministeri Antti Rinne.[18]
  • Vuonna 2021 Itella Venäjä myytiin
  • Vuonna 2022 siirryttiin kevennettyyn kolmipäiväiseen kirjejakeluun entisen viisipäiväisen sijasta[19]
  • 1. lokakuuta 2023 uusi postilaki astui voimaan sisälten kolmipäiväisen keräily- ja jakeluvelvoitteen yleispalveluun kuuluville kirjelähetyksille. Samalla Traficom myönsi Postille sanomalehtien jakelutuen kaupallisen sanomalehtien varhaisjakelun ulkopuolisista alueista 17:lle turvaamaan sanomalehtien viisipäiväinen jakelu. Lapin alueille tukea ei myönnetty, ja Posti määrättiin huolehtimaan sanomalehtijakelusta yleisen palveluvelvoitteen nojalla. [20]

Nimi ja tunnukset

muokkaa

Liiketoimintaryhmät

muokkaa

Postilla on neljä liiketoimintaryhmää: Postipalvelut, Verkkokauppa ja jakelupalvelut, Transval ja Aditro Logistics.

Postipalvelut

muokkaa
 
Postin palvelupiste
 
Postin ulkoautomaatti

Suomen postitoiminta eli kirjeiden, pakettien, lehtien ja suoramarkkinoinnin jakelu sekä postitoimistojen toiminta kuuluvat Posti Oy -tytäryhtiölle. Postilla on yli 1 400 palvelupistettä. Suurin osa posteista sijaitsee palveluyritysten yhteydessä, muut pisteet ovat Postin pakettiautomaatteja ja pakettien noutopisteitä.

Helmikuusta 2011 alkaen kaikki Postin jakamat kirjeet, lehdet, paketit ja suoramainokset ovat olleet hiilineutraaleja ensimmäisenä maailmassa.[21]

Postitoimintaa säätelevän postilain mukaan Posti tarjoaa yleispalveluja koko maassa. Postilaissa säädetty yleispalvelu[22] koskee käteismaksullisia kirjelähetyksiä ja käteismaksullisia pakettilähetyksiä ulkomaille.

Lain mukaan Postin yleispalvelua tarjoavia palvelupisteitä tulee olla vähintään yksi joka kunnassa, kohtuullisen matkan päässä asiakkaan vakituisesta asunnosta. Lain ulkopuolella ovat sanoma- ja aikakauslehtien sekä osoitteettomien lähetysten jakelu, kuriiritoiminta ja muut pakettipalvelut.

Postitoiminnan yleinen ohjaus ja kehittäminen kuuluu liikenne- ja viestintäministeriölle. Postitoiminnan kehittämiseen osallistuu myös ministeriön alainen Liikenne- ja viestintävirasto, jonka tehtävänä on mm. postipalvelulain, sen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta sekä asiakasvalitusten käsittely.

Vuonna 2017 Posti ryhtyi myymään kotihoidon palveluja etupäässä vanhuksille. Palvelukonseptista luovuttiin syksyllä 2020 yrityskaupan myötä.

Posti lopetti kirjeiden jakelun kesällä 2017 tiistaisin, jolloin kuitenkin edelleen jaettiin osa sanomalehdistä, pikakirjeet sekä laboratoriolähetykset.[23] Muutoksen myötä postinjakajat tarjoutuivat leikkaamaan ruohoa tiistaisin, mistä kuitenkin luovuttiin Postin saatua paljon arvostelua.[24]

Huhtikuussa 2022 siirryttiin kolmipäiväiseen kirjejakeluun maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, kun kirjelähetysten määrä oli vähentynyt digitaalisaation vuoksi yli 60 prosenttia 2000-luvulla.[25]

Paketti- ja logistiikkapalvelut

muokkaa

Paketti- ja logistiikkapalvelut vastaavat toimitusketjuista, paketti- ja verkkokaupan palveluista, kuljetuspalveluista sekä varastoinnista ja lisäpalveluista Suomessa ja Baltiassa. Liiketoimintaryhmän Suomen yhtiö on Posti Oy.

Vuonna 2012 VR-Yhtymän Kappaletavaralogistiikka (ent. Transpoint Oy) sulautettiin Postiin (Itella Logistiikka). Vuonna 2015 Posti avasi Liedon logistiikkakeskuksen ja Vantaan robottiavusteisen hybridivaraston, jotka keskittyvät verkkokaupan palveluihin. Myös Orimattilan Pennalassa on suuri logistiikkakeskus. Vuonna 2017 Posti lanseerasi esimerkiksi kerrostalojen auloihin sijoitettavat pakettiautomaatit.

Itella Venäjä

muokkaa

Itella Venäjä tarjosi logistiikkapalveluita, jotka sisälsivät varastointi-, rahti- ja markkinointipalveluja. Lisäksi se tarjosi paketti- ja verkkokaupan palveluja Maxipost-yhtiönsä kautta. Yhtiöön kuului myös yksi Venäjällä toimiva suoramarkinnointiyritys Itella Connexions.

Yhtiö aloitti toiminnan Venäjällä vuonna 1996. Itella-nimen alla yhtiö toimi vuodesta 2008 lähtien, kun se sulautui NLC:n (National Logistics Company) kanssa.

Itella Venäjä myytiin vuonna 2021 kansainväliselle logistiikkayritys Tablogixille.[26]

Postin palkkakohu

muokkaa

Syksyllä 2019 nousi kohu Postin silloiselle toimistusjohtaja Heikki Maliselle maksamasta palkasta ja tulospalkkioista. Kohun aikana Malinen luopui kahden kuukauden palkastaan[27]. Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) antoi Postin hallitukselle tehtäväksi kohtuullistaa Postin johdon palkkiota.[28]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Postimuseo: Suomen postitoiminnan historia Postimuseo. Viitattu 7.3.2018.
  2. a b Posti nimitti uuden toimitus­johtajan Ilta-Sanomat. 13.3.2024. Viitattu 4.10.2024.
  3. Hallitus ja sen valiokunnat Posti. Viitattu 14.5.2020.
  4. a b c Avainluvut Posti. Viitattu 27.1.2023.
  5. Posti lyhyesti Posti. Viitattu 8.2.2020.
  6. Posti myy Itella Venäjä -liiketoiminnan Tablogixille Posti. Viitattu 13.9.2022.
  7. Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1
  8. https://slideplayer.fi/slide/1891895/
  9. Itella Posti Oy aloitti toimintansa
  10. Itella ostaa OpusCapita Groupin (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Itella Pankin toiminta alkanut
  12. Itella Pankin myynti Säästöpankeille saatettiin päätökseen (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. Itella vaihtaa nimensä takaisin Postiksi MTV Uutiset. Viitattu 2.10.2019.
  14. Itella vaikenee nimenmuutoksen hinnasta - "Posti on luonteva nimi posti- ja logistiikkayhtiölle" IS. 13.8.2014. Viitattu 2.10.2019.
  15. Paikkala, Sirkka: Suomen Posti? Kotus-blogi. 14.8.2014. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 14.8.2014.
  16. Mistä kirjeluokkien yhdistämisessä on kyse (pdf) Posti. Arkistoitu 8.5.2018. Viitattu 8.5.2018.
  17. KKV:ltä ehdollinen hyväksyntä Postin ja Transvalin kaupalle Taloussanomat. 17.1.2018. Viitattu 19.1.2019.
  18. Omistajaohjausministeri Paatero tarttui tiukasti Postiin: Työehtokiistaan aikalisä, johtajien palkkoihin "merkittävä" muutos (Ylen uutinen 3.9.3019) yle.fi. Viitattu 18.9.2019.
  19. Postin jakelu muuttumassa kolmipäiväiseksi, miten käy henkilöstön? Näin Posti ja työntekijöiden PAU vastaavat Ilta-Sanomat. 26.8.2020. Viitattu 10.12.2022.
  20. postilaki ja jakelutuki posti.com.
  21. http://www.itella.fi/group/tiedotteet/2011/20110201_hiilineutraali_postinjakelu.html
  22. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110415#L3
  23. Posti lopettaa kirjeiden jakelun tiistaisin Ilta-Sanomat. 25.7.2017. Viitattu 25.7.2017.
  24. Posti luopui ruohonleikkuusta – ”Nyt aiomme panostaa kotihoivaan liittyviin palveluihin" Iltasanomat. 11.7.2017. Viitattu 13.11.2024.
  25. Postipalvelut: Postia jaetaan kevennetysti jatkossa tiistaisin ja torstaisin 1. huhtikuuta 2022 alkaen - Tiedotteet - Asiakastuki - Posti www.posti.fi. Viitattu 10.12.2022.
  26. Martina Ahola Ubis: Posti luopuu Venäjän liiketoiminnastaan Ilta-Sanomat. 3.12.2021. Viitattu 10.12.2022.
  27. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :1 ei löytynyt
  28. Mika Lehto: Postin johdon palkkioihin muutos tämän kuun aikana – Paatero: ”Edellytän, että se on merkittävä” Ilta-Sanomat. 3.9.2019. Viitattu 8.9.2019.

Aiheesta muualla

muokkaa