Korotsko (ven. Короцко) on kylä, maalaiskunta ja sen keskustaajama Novgorodin alueen Valdain piirissä Venäjällä. Taajama sijaitsee Korotskoje-järven länsirannalla neljä kilometriä Valdaista etelään[1]. Taajamassa on 446, kylässä 20 ja kunnassa 536 asukasta (vuonna 2009)[2].

Korotsko
Короцко
Korotskon Pokrovan kirkon rauniot.
Korotskon Pokrovan kirkon rauniot.

Korotsko

Koordinaatit: 57°56′24″N, 33°15′0″E

Valtio Venäjä
Subjekti Novgorodin alue
Piiri Valdain piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama, kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 161,9 km²
Väkiluku (2009) 536











Maantiede ja asutus muokkaa

Korotskon kunnan pinta-ala on 161,9 neliökilometriä. Se rajoittuu Ivantejevon, Jaželbitsyn ja Jedrovon maalaiskuntiin sekä Valdain kaupunkiin.[3] Pinta-alasta 68,1 % on Valdain kansallispuistoa ja 18,6 % maatalousmaata[4].

Seutu kuuluu Valdain ylänköön. Järviä ovat Korotskoje, Boroje, Berezovo, Beloje, Seredeiskoje ja Jeltšinskoje.[5]

Korotskon kylän ja taajaman lisäksi kuntaan kuuluu seitsemän kylää: Bor, Gagrino, Glebovo, Jeltšino, Mironuška, Polosy ja Seredeja[1].

Historia muokkaa

Korotskon pogosta mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Derevan viidenneksen verokirjassa vuonna 1495. 1600-luvulla siellä toimi pieni luostari. Vuonna 1724 kylässä syntyi Venäjän ortodoksisen kirkon piispa ja hengellinen kirjailija Tihon Zadonski. Vuonna 1864 perustettiin naisluostari, jonka rakennukset muutettiin neuvostoaikana mielisairaalaksi.[6]

Seudulla on ollut 1600-luvulla syntynyttä karjalaisasutusta. Karjalan kieltä puhuttiin Borin, Gagrinon, Jeltšinon ja Seredejan kylissä vielä 1900-luvun alussa[7].

Liikenne, talous ja palvelut muokkaa

Kunnan ohi kulkee Moskovan ja Pietarin välinen M10-valtatie sekä Bologojen ja Dnon välinen rautatie, jolla on Jeltšinon pysähdyspaikka. Korotskosta on linja-autoyhteys Valdaihin.[8]

Korotskossa toimii Valdain mielisairaala. Maataloutta edustavat asukkaiden palstaviljelmät. Teollisuutta ei ole.[2]

Keskustaajaman palveluihin kuuluvat lastentarha, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, kaksi kauppaa ja posti[9].

Nähtävyydet ja matkailu muokkaa

Seudulla on useita muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Korotskon naisluostarin päärakennus ja kaksi kirkkoa.[10]

Tšornoje-järven rannalla toimii matkailukeskus Goluboi fakel ja Polosyssa lasten kesäleiri Raduga[11].

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Dokument, s. 16, 31.
  2. a b Dokument, s. 18.
  3. Dokument, s. 16–17.
  4. Dokument, s. 93, 101.
  5. Dokument s. 19.
  6. Dokument, s. 13–15.
  7. Härkönen, Iivo (toim.): Karjalan kirja, s. 531. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström osakeyhtiö, 1932.
  8. Dokument, s. 61–62.
  9. Dokument, s. 46–47, 52, 91.
  10. Dokument, s. 122–124.
  11. Dokument, s. 52.

Aiheesta muualla muokkaa