Konnantädyke
Konnantädyke (Veronica anagallis-aquatica) on monivuotinen, Euraasiasta kotoisin oleva kasvilaji. Suomessa laji kasvaa vakiintuneena ainoastaan Ahvenanmaalla, jossa se on rauhoitettu.[2]
| Konnantädyke | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Ratamokasvit Plantaginaceae |
| Suku: | Tädykkeet Veronica |
| Laji: | anagallis-aquatica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Veronica anagallis-aquatica |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Konnantädykkeen pystyt varret ovat kaljuja ja kasvavat 20–60 cm pitkiksi. Lehdet ovat varrella vastakkain. Alimmat lehdet ovat ruodillisia, ylemmät melkein sepiviä. Lehden lapa on muodoltaan puikea ja kärkiosasta epäsäännöllisen hampainen. Kukinnot kasvavat ylimmistä lehtihangoista. Kukinto on pitkä ja tiheä terttu, jossa on vaaleansinisiä ja sinipunasuonisia 5–10 mm leveitä kukkia. Yläviistossa oleva kukkaperä on tavallisesti tukilehteä pidempi. Konnantädyke kukkii kesä-elokuussa. Siemenet sisältävä kota on pallomainen, verhiön pituinen tai lyhyempi. Lajin siementuotanto on erittäin runsasta ja se kykenee valtaamaan nopeasti avautuvia kasvupaikkoja.[2][3]
Konnantädyke muistuttaa jonkin verran vesitädykettä (V. catenata), jonka kanssa se voi risteytyä. Risteymiä tunnetaan myös ojatädykkeen kanssa.[4]
Levinneisyys muokkaa
Konnantädykettä kasvaa koko Euroopassa Fennoskandian ja Venäjän pohjoisosia lukuun ottamatta. Yhtenäinen levinneisyysalue ulottuu lisäksi Pohjois-Afrikkaan, Turkkiin, Lähi-itään ja Keski-Aasiaan. Lajia tavataan monin paikoin muualtakin Aasiasta, kuten Intiasta ja Kiinasta. Konnantädyke on levinnyt ihmisen mukana moneen muuhunkin paikkaan maapallolla, esimerkiksi Yhdysvaltoihin.[4] Suomessa konnantädyke kasvaa levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Vakiintuneena lajina se kasvaa vain Ahvenanmaalla Eckerössä. Lisäksi lajista tunnetaan pitkäaikainen tulokasesiintymä Kouvolasta. Muualta Manner-Suomesta tunnetaan muutama jo hävinnyt painolasti- ja sotatulokasesiintymä, muun muassa Kainuusta ja Oulusta.[3][5]
Elinympäristö muokkaa
Konnantädykettä kasvaa kosteilla niityillä, puronvarsilla, pellonojissa, painolastipaikoilla ja lastauspaikoilla. Suomessa lajia uhkaa lähinnä kasvupaikkojen umpeenkasvaminen.[2][3]
Lähteet muokkaa
- Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 2010. Levinneisyyskartat osoitteessa http://www.luomus.fi/kasviatlas.
- Ranta, Pertti: Konnantädyke. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 265.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet muokkaa
- ↑ Gupta, A.K. & Lansdown, R.V.: Veronica anagallis-aquatica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.9.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 382.
- ↑ a b c Ranta 1997, s. 265.
- ↑ a b Den virtuella floran: Vattenveronika (Veronica anagallis-aquatica) (ruotsiksi) Viitattu 18.11.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Konnantädykkeen levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 18.11.2010.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kasviatlas 2020: Konnantädykkeen levinneisyys Suomessa.
- Pohjolan kasvien pauloissa: Veronica anagallis-aquatica - konnantädyke
- ITIS: Veronica anagallis-aquatica (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Veronica anagallis-aquatica (englanniksi)
- Flora of China: Veronica anagallis-aquatica (englanniksi)