Kolopesijälintu
Kolopesijälinnut tekevät pesänsä puunkoloon. Kolopesijöitä ovat Suomessa esimerkiksi tikat, pöllöt, muutamat vesilinnut, kuten telkkä ja isokoskelo, sekä monet pikkulinnut, kuten kirjosieppo ja tiaiset.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d1/BlackWoods.jpg/250px-BlackWoods.jpg)
Kolopesijät ovat riippuvaisia lahopuusta, josta löytyy sopivia koloja. Tunnetuimpia kolopesijöitä ovat ehkä tikat, jotka itse hakkaavat puuhun pesäkolonsa. Myöhemmin muut linnut ja myös esimerkiksi lepakot, näädät, oravat ja liito-oravat saattavat muuttaa vanhoihin tikankoloihin. Tikat ovatkin siten usein avainlajeja ekosysteemissä.
Tehometsätalouden aiheuttama lahopuun merkittävä väheneminen uhkaa monia kolopesijöitä. Esimerkiksi aiemmin yleisen hömötiaisen määrä on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla 40 prosenttia, ja nyt lajia pidetään alueellisesti vaarantuneena.
Linnunpönttöjen tekeminen helpottaa kolopesijöiden asuntopulaa. Vuosina 2016–2017 Suomessa järjestettiin Miljoona linnunpönttöä -kampanja, jonka aikana nikkaroitiin yli 1,3 miljoonaa pönttöä.