Kokoontumisvapaus

ihmisoikeus

Kokoontumisvapaus on yksilön vapaus ja ihmisoikeus keneltäkään lupaa kysymättä osallistua julkisiin kokouksiin ja mielenosoituksiin. Hänellä on myös oikeus itse järjestää vastaavia tilaisuuksia.[1] Kokoontumisvapaus on tyypillisesti vapausoikeus eli negatiivinen vapaus. Kokoontumisvapautta pidetään myös poliittisena oikeutena, koska se mahdollistaa poliittisen vaikuttamisen. Kokoontumisvapaus on lähellä yhdistymisvapautta.

Ihmisiä on kokoontunut kadulle Pariisissa vuonna 2013 protestoimaan suunnitelmaa sallia samaa sukupuolta olevien avioliitto ja perustaa perhe, jolla on lapsia.

Suomen valtio ja monet muut tunnustavat melko laajan kokoontumisvapauden.[1] Kokoontumisvapauteen ei yleensä kuitenkaan katsota kuuluvan oikeus kokoontua yksityisen maanomistajan maalla ilman omistajan lupaa. Myöskään äänenvahvistimien käyttöä toisten omistamissa tiloissa ilman omistajan lupaa ja toisten omistaman kulkutien käyttöä mielenosoitukseen ilman omistajan lupaa ei pidetä kokoontumisvapauteen kuuluvina. Monet valtiot; kuten Suomi, sallivat kokoontumisen monilla julkisyhteisöjen omistamilla alueilla. Suomessa mielenosoituksesta pitää etukäteen ilmoittaa poliisille.[1] Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päättänyt, että poliisilla on velvollisuus taata mielenosoittajien turvallisuus.[1]

Monissa autoritaarisissa ja totalitaarisissa maissa kokoontumisvapautta rajoitetaan rajusti. Esimerkiksi mielenosoitukset, toisinajattelijoiden kuten oppositiopuolueiden tai vapaiden ammattiyhdistysten ja kiellettyjen uskontojen kokoontumiset ovat näissä maissa usein laittomia.lähde?

Vuonna 2018 kokoomuksen oikeusministeri Antti Häkkänen halusi taata mielenosoittajien turvallisuuden. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kokoontumislakia siten, että ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä kokouksesta olisi tehtävä ilmoitus kokouspaikan poliisille vähintään kolme vuorokautta ennen kokouksen alkamista. Asiantuntijat pitivät esitystä huonosti valmisteltuna ja turhana.lähde?

Eräät libertaarit kritisoivat kokoontumisvapauden käsitettä siitä, että se edellyttää julkisyhteisöjen omistamia tiloja, ja kannattavat kaikkien julkisyhteisöjen omistamien kiinteistöjen yksityistämistä. Libertarismin mukaan kaikilla yksilöillä pitää olla vapaus kokoontua yksityisissä kiinteistöissä yksityisen omistajan luvalla.lähde?

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d ”Kokoontumisvapaus”, Otavan iso tietosanakirja 4, s. 1204. Helsinki: Otava, 1962.

Aiheesta muualla

muokkaa

Kokoontumislaki