Koivunmantokuoriainen

hyönteislaji

Koivunmantokuoriainen (Scolytus ratzeburgi) on kaarnakuoriaisten alaheimoon kuuluva mantokuoriaislaji. Koivunmantokuoriainen on kooltaan suuri ja kulmikas kuoriainen, jonka peitinsiivet ovat kiiltävät ja väriltään mustat tai punertavat. Aikuisena sen pituus on 4,5-6,5 mm. Koivunmantokuoriainen elää koivuissa useimmiten puun latvaosien kuoren alla. Parveilun ja muninnan aikaan kesäkuussa - heinäkuussa naaraat alkavat kaivamaan noin 10 cm pituisen emokäytävän puuhun, johon laskevat munansa. Toukat kuoriutuvat loppukesästä ja alkavat kaivaa emokäytävästä lähteviä toukkakäytäviä. Koivunmantokuoriaiset talvehtivat toukkana. Aikuiset kuoriutuvat koteloista kesä- heinäkuussa ja ovat sukukypsiä muutamassa päivässä kuoriutumisesta.

Koivunmantokuoriainen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät Curculionidae
Alaheimo: Kaarnakuoriaiset Scolytinae
Tribus: Scolytini
Suku: Mantokuoriaiset Scolytus
Laji: ratzeburgi
Kaksiosainen nimi

Scolytus ratzeburgi
Janson, 1856

Katso myös

  Koivunmantokuoriainen Wikispeciesissä
  Koivunmantokuoriainen Commonsissa

Koivunmantokuoriaisen emo- ja toukkakäytävät estävät koivun nilan nestevirtauksia aiheuttaen koivun kuivumista latvasta lähtien. Kuoriainen suosii erityisesti pihojen, puistojen ja koivukujanteiden raudus- ja hieskoivuja. Laji elää myös tuoreessa koivupuutavarassa. Koivunmantokuoriainen on Suomessa yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa ja sitä on tavattu myös Pohjois-Pohjanmaan korkeudelle saakka.

Koivunmantokuoriaisen vioittama puu.

Lähteet muokkaa

  1. Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Koivunmantokuoriainen – Scolytus ratzeburgii Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla muokkaa