Parveilu

hyönteisten käyttäytymistä
Kulkusirkkaparvi voi koostua miljardeista yksilöistä.

Parveilu on etenkin joidenkin hyönteisten kuten kulkusirkkojen, tarhamehiläisten, muurahaisten ja termiittien käyttäytymistä, jossa ne muodostavat suuria ja liikkuvia parvia.[1]

Suurimpia parvia muodostavat kulkusirkat. Kulkusirkkojen parveilu alkaa, kun populaatio on kasvanut niin suureksi, että sille ei enää riitä ruokaa. Tällöin kulkusirkat kerääntyvät yhteen ja lähtevät parven muodossa etsimään ruokaa ja elintilaa. Suuret kulkusirkkaparvet ovat vitsauksia, jotka syövät suihinsa suuret määrät kasvillisuutta. Suurin mitattu parvi on Schistocerca gregaria -lajin vuonna 1954 Keniassa muodostama parvi, joka kattoi 200 neliökilometriä ja sisälsi noin 10 miljardia yksilöä. Kaikki Kenian 50 kulkusirkkaparvea sinä vuonna kattoivat yhteensä 1000 neliökilometriä ja 50 miljardia yksilöä.[1]

Parveilevia tarhamehiläisiä asettuneena kaatuneelle puulle.

Parveileminen on tarhamehiläisyhdyskuntien tapa lisääntyä luontaisesti. Mehiläiskuningatar lähtee pesästä kymmenien tuhansien työmehiläisten kanssa ja perustaa uuden yhdyskunnan jonnekin muualle. Mehiläiset torjuvat parveilun avulla myös ulkoisia uhkia kuten tauteja, loisia ja saalistajia.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Debbie Hadley: Which Insect Makes the Biggest Swarm? 14.1.2010. ThoughtCo.. Viitattu 3.2.2020.
  2. Hietala, Elsa (toim.); Ilmonen, Taina; Vihola, Teppo: Mehiläiset. Suomen maatalousmuseo Sarka, 2011. ISBN 978-952-99569-8-2.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.