Knuut Suuri

Englannin, Tanskan ja Norjan kuningas
(Ohjattu sivulta Knut Suuri)

Knuut Suuri tai Knuut II Suuri (engl. Canute the Great, tansk. Knud II den Store ja norj. Knut den mektige, muinaisnorjaksi Knútr inn ríki, 994/99512. marraskuuta 1035) oli Englannin, Tanskan ja Norjan kuningas sekä Schleswigin ja Pommerin kuvernööri.

Knuut Suuri
Knut der Große cropped.jpg
Norjan kuningas
Valtakausi 1028–1035
kanssahallitsijoina Håkon Eriksson ja Sven Aelgifunpoika
Edeltäjä Pyhä Olavi
Seuraaja Maunu Hyvä
Tanskan kuningas
Valtakausi 1018–1035
Edeltäjä Harald II
Seuraaja Knuut III Hardeknut
Englannin kuningas
Valtakausi 1016–1035
Kruunajaiset 1017
Edeltäjä Edmund Rautakylki
Seuraaja Harald Jäniksenkäpälä
Syntynyt 994
Tanska
Kuollut 12. marraskuuta 1035
Englanti
Puoliso Emma Normandialainen
Lapset Sven Aelgifunpoika
Harald Jäniksenkäpälä
Knuut III Hardeknut
Gunhilda
Suku Jelling
Isä Sven Haaraparta
Äiti Sigrid Storråda

Knuut seurasi isäänsä Sven Haarapartaa tämän valloittaessa Englannin elokuussa 1013. Hänen isänsä kuoli seuraavan vuoden helmikuussa, ja tanskalaiset julistivat Knuutin Englannin kuninkaaksi. Knuut kuitenkin palasi Tanskaan, ja sillä välin maanpaossa ollut Ethelred II Neuvoton palasi kuninkaaksi Englannissa. Knuut miehitti jälleen Englannin vuonna 1015 taistellen ensin Ethelrediä ja sitten tämän poikaa Edmundia vastaan. Knuut saavutti ratkaisevan voiton Ashingdonin taistelussa vuonna 1016.[1]

Knuut ja Edmund sopivat valtakunnan jaosta, mutta Knuutista tuli Englannin yksinvaltias, kun Edmund kuoli saman vuoden marraskuussa. Knuut vahvisti asemansa naimalla Ethelredin lesken Emma Normandialaisen, jonka kanssa sai yhden pojan, tulevan kuninkaan Knuut III Hardeknutin.[1]

Knuut jakoi Englannin Tanskan mallin mukaan neljään osaan: Wessexiin, Merciaan, East Angliaan ja Northumbriaan. Kutakin neljännestä hallitsi jaarli.

Vuonna 1018 (tai mahdollisesti 1019) Knuutista tuli vanhemman veljensä Harald II:n jälkeen Tanskan kuningas. Knuut nimitti vävynsä Ulf Jaarlin Tanskan jaarliksi.

Vuonna 1027 Knuut teki pyhiinvaellusmatkan Roomaan. On kiistelty siitä menikö hän sinne katuakseen syntejään vai osallistuakseen Konrad II:n kruunajaisiin parantaakseen kahden valtakunnan suhteita.[1] Hän sai neuvoteltua paavin kanssa helpotuksia Englannin arkkipiispojen maksamiin veroihin.

Knuutin kunniaksi lyöty hopeakolikko

Vuonna 1028 Knuut valloitti Norjan. Hänen yrityksensä hallita Norjaa jalkavaimonsa Aelgifun ja heidän yhteisen poikansa Svenin avulla kuitenkin epäonnistui, ja Norja palasi takaisin norjalaisten haltuun 1035. Heidän toinen poikansa Harald Jäniksenkäpälä kuitenkin onnistui hallitsemaan Englantia kolme vuotta 1037–1040.

Knuut kuoli noin 40-vuotiaana. Hänet haudattiin Winchesteriin.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Tieteen kuvalehti Historia 8/2104, s. 32–37

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Knuut Suuri.
Edeltäjä:
Harald II
Tanskan kuningas
1018–1035
Seuraaja:
Knuut III Hardeknut
  Edeltäjä:
Edmund II Rautakylki
Englannin kuningas
1014–1035
Seuraaja:
Harald Jäniksenkäpälä
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.