Knud Lavard

Knud Lavard (1090-luvulla - 7. tammikuuta 1131 Haraldsted) oli Tanskan prinssi ja herttua sekä pyhimys. Hänen nimensä "Lavard" vastaa englannin lordi-titteliä.

Knud keskiaikaisessa maalauksessa

Suku

Knud oli kuningas Eerik I Ejegodin ja Bodil Thrugotsdatterin poika, isä kuoli Knudin ollessa alle 10-vuotias. Koska Knud oli liian nuori isänsä seuraajaksi, hänen sedästään Niels Sveninpojasta tuli uusi kuningas. Niilo nimitti Knudin vuonna 1115 Slesvigin jaarliksi. Knud kävi sotia lähiseudun vendejä vastaan.

Kruununtavoittelija

Kun vendien ruhtinas kuoli vuonna 1129 Knud sai Saksan kuninkaan Lotharin nimittämään itsensä uudeksi ruhtinaaksi ("knes"). Vendien ruhtinas Niklot nousi vuonna 1129 kapinaan Knudia vastaan, mutta Knud kukisti kapinan.

Avioliitto ja jälkeläiset

Knut Lavard avioitui vuonna 1116/1118 Ingeborg Kiovalaisen kanssa, joka oli Kiovan ruhtinas Mstislav I Suuren ja Ruotsin prinsessa Kristina Ingesdotterin vanhin tytär.

Heille syntyivät lapset:

• Margrethe, avioitui Skånen valtaherra Stig Tokesen Hvitaledrin kanssa (k. 1151), heidän tyttärensä oli Kristina Stigsdotter Hvide, joka avioitui Ruotsin kuningas Kaarle Sverkerinpojan kanssa
• Kristin (n. 1118–1141 jälkeen), avioitui Norjan kuningas Maunu Sokean kanssa noin 1131/1132, avioero 1133
• Katarina, avioitui Pribislaw af Lollandin, Mecklenburgin ensimmäisen ruhtinaan kanssa, joka oli vendipäällikkö Niklotin poika (k. 1172/1175)
• Valdemar I Suuri (1131–1182), Tanskan kuningas

Murha ja perintö

Kuningas Nielsin poika Maunu piti Knudia kilpailijana Tanskan kruunusta. Maunu yritti turhaan saada isäänsä puolelleen. Lopulta Maunu murhautti Knudin, kun tämä oli matkalla tapaamaan serkkuaan Knuut Pyhän tytärtä Ceciliaa. Knudin murha johti kapinaan Nielsiä ja Maunua vastaan. Kapina huipentui Fotevikin taisteluun vuonna 1134, jossa Maunu kaatui. Niels joutui pakenemaan ja hänet surmattiin myöhemmin.

Pitkän sisällissotien kauden jälkeen Knudin kuoleman jälkeen syntynyt poika Valdemar I nousi Tanskan kuninkaaksi vuonna 1157. Valdemarin aikana paavi julisti Knudin pyhimykseksi. Knudin juhlapäivää eli nuutinpäivää juhlittiin pitkään hänen kuolinpäivänään. Mutta myöhemmin nuutinpäivä siirrettiin nykyiselle paikalleen 13. tammikuuta, pyhän Knud IV Svendsenin muistopäivälle.

Knudin kuoleman jälkeen Slesvigissa ja muualla Tanskassa perustettiin knudsgilde nimellä kulkevia kauppiaskiltoja.