Kirvelikääpä
Kirvelikääpä (Antrodia leucaena) on alkujaan Koillis-Kiinasta kuvattu, Suomessa hyvin harvinainen ja uhanalainen vanhojen metsien kääpälaji. Kirvelikäävän isäntäpuu on haapa, jonka kaatuneita ja kuorettomia runkoja kirvelikääpä ruskolahottaa.[1][2]
| Kirvelikääpä | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Vaarantunut |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Fomitopsidaceae |
| Suku: | Rivikäävät Antrodia |
| Laji: | leucaena |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Antrodia leucaena |
|
| Katso myös | |
Kirvelikäävän yksivuotinen itiöemä on resupinaattinen, tosin joskus kasvualueen yläreunaan kehittyy puoliresupinaattisesti ulkoneva lakkireunus. Tuoreena itiöemä on pehmeän sitkeä ja perusväriltään valkoinen, vain lakkireunuksen tyveen kehittyy kylmää ruosteenruskeaa väriä (ei kellertävää kuten rivikäävällä). Resupinaattinen reunus on tasaisen kapea ja voimakkaassa kasvuvaiheessa pisaroiva. Malto on valkoinen ja jopa 3 mm paksu, pohjamalto sen sijaan on hyvin ohut. Pyöreitä pillejä on 2-5 millimetrillä ja pillikerros on 0,5-1 mm. Kuivuessaan itiöemä muuttuu korkkimaiseksi ja värit vaaleiksi, oljen- tai nahanrusehtaviksi. Kirvelikäävällä on huomattavan antiseptinen, makean kirpeä tuoksu, joka säilyy jonkin aikaa kuivanäytteissäkin.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 64-65. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.