Kirsti Mäkinen

suomalainen tietokirjailija ja opettaja

Kirsti Eva-Maria Mäkinen (o.s. Mänty, 18. heinäkuuta 1939 Tampere24. marraskuuta 2016 Helsinki)[1][2] oli suomalainen tietokirjailija, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja toimittajien ja opettajien kouluttaja. Hän oli suosittu puhuja ja kirjoittaja sekä monipuolinen toimija kulttuurijärjestöissä. Mäkinen sai kouluneuvoksen arvonimen vuonna 1998.[1]

Kirsti Mäkinen

UraMuokkaa

Mäkinen kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulustalähde? 1957. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1962, maisteriksi 1964 ja lisensiaatiksi 1969.[1] Mäkinen toimi opettajana muun muassa Tehtaanpuiston yhteiskoulussa (1963–1964), Helsingin yksityislyseossa (1964–1969) ja Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa (1969–2002).[1] Lisäksi hän työskenteli Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuudenlähde? vt. assistenttina (1972–1973) ja vt. lehtorina (1974–1975) sekä Ylioppilastutkintolautakunnan apujäsenenä 1982–2009lähde?.[1]

Mäkinen toimi Sanoman toimittajakoulun luennoitsijana 1976–89 ja avustajana Helsingin Sanomissa vuosina 1974–1977 ja Aamulehdessä vuodesta 1987 alkaen.[1]

Mäkinen oli yksi WSOY:n kirjallisuussäätiön palkinnon saajista vuonna 2012. Palkinto on tunnustus merkittävästä työstä kotimaisen kirjallisuuden ja lukuharrastuksen edistämisessä.[3]

Tunnustukset ja palkinnotMuokkaa

JulkaisutMuokkaa

 
Kirsti Mäkinen lukee kirjaansa Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita Kirjan ja ruusun päivänä Helsingissä 2012
  • Pulpetin henki. Opettajan muistelmat. 2015. Otava. ISBN 978-951-1-26903-8
  • Topeliuksen joulu. 2015. WSOY. ISBN 978-951-0-40314-3
  • Topeliuksen lukemisia lapsille. Kuvitus Risto Suomi. 2013. WSOY. ISBN 978-951-0-39602-5
  • Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita, 2012. Otava.
  • Lollot ja kollot. Suomalaista naapurihuumoria, 2007. Otava.
  • Sammon sanat. Kalevalan sitaattisanakirja selityksineen, 2004. Otava.
  • Mäkinen, Kirsti & Uusi-Hallila, Tuula: Minna Canth: Taiteilija ja taistelija. Laatukirjasto. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27673-1.
  • Suomen lasten Kalevala. Kertonut Kirsti Mäkinen. Kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin. Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-17468-1. Käännetty japaniksi ja englanniksi.
  • Mäkinen, Kirsti: Ajattelen kynälläni: Esseitä, kirjoituksia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 718. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-746-080-5.
  • Kirjoittajan opas (Riitta Korhosen kanssa), 1980. WSOY.
  • Lukion äidinkieli 1–3 (työryhmä), 1975–80, Uuden lukion äidinkieli 1–3 (työryhmä), 1981–86. WSOY.

ToimittanutMuokkaa

  • Käpälän kosketus. Unohtumattomia eläintarinoita, 2004. Otava.
  • Kirjallisuuden opetusta Suomessa ja maailmalla. Opetusvihjeitä IB-opettajille (Tuula Uusi-Hallilan kanssa), 2002. Laatusana.
  • Kirjoita itsesi maailman väleihin. Esseekokoelma, 1997. SKS.
  • Muutos ja pysyvyys. Rehtori Vesa Nikusen juhlakirja (Tuula Uusi-Hallilan kanssa), 1997.
  • Mistä ääni meissä tulee. Runoja ja tulkintoja (Satu Grünthalin kanssa), 1994. WSOY.
  • Yön ja päivän kartta. Novelleja ja tulkintoja, 1993. WSOY.
  • Koulun tie. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun satavuotisjuhlajulkaisu, 1986.
  • Kalevala, perinne ja koulu, 1985. SKS ja Äidinkielen opettajain liitto.
  • Folklore tänään (Hannu Launosen kanssa), 1974. SKS.

ArtikkelitMuokkaa

  • Rikos, synti, häpeä. Vanhan kirjallisuuden vuosikirja 2010–2012 (25-27), toim. Johanna Kurkikangas. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry. 2012. ISSN 1236-6056
  • Kieli on minun ihoni. Teoksessa Rohkea koulu. SYK Nervanderinkadulta Isonnevantielle, toim. Anja-Liisa Alanko, Irmeli Hietanen, Jukka Niiranen, Tuula Uusi-Hallila, 2011. SKS.
  • Veden mytologia. Teoksessa Tuhanten rantain Suomi, toim. Sari Savikko, 2010. Amanita.
  • Lapuan laiskat, Ilimajoen ilikiät. Eteläpohjalaiset köllinimet. Samuli Paulaharjun Säätiön vuosikirja 2009, toim. Marjut Paulaharju.
  • Malja Vammalan yleisölle. Teoksessa Kirjan ja kirjallisuuden puolesta. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät 25 vuotta, toim. Tuomas Rantala, 2009. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.
  • Idealisti kovassa maailmassa – miten minusta tuli tietokirjailija. Teoksessa Vanhan kirjallisuuden vuosikirja 22–24, toim. Päivi Mäki-Kerttula, 2009. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.
  • Kalevala ­– kansalliseepos. Teoksessa Maamme-laulusta joulukuun kuudenteen, toim. Salla Närhinen ja Allan Tiitta. Topelius-seuran julkaisuja 2, 2006. Yliopistopaino.
  • Lapsuuden taidekokemukset voimavarana. Julkaisussa Lapsi ja taide. Puheenvuoroja taidekasvatuksesta, toim. Pirkko Sassi, Tuula Tarkkonen, 2006. Cultura.
  • ”Helähteli hauin hammas”. Runoja luokassa. Teoksessa Matkalla kirjallisuuteen. Leena Kirstinän juhlakirja, toim. Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila, 2004. Laatusana.
  • Pispalasta Tammerkosken rannalle: taiteen polkuja kotiseudun tuntemukseen. Teoksessa Kenen kotiseutu. Näkökulmia kotiseutukeskusteluun, toim. Lasse Saressalo, Erja Helenius, 2003. Tampereen Museoiden julkaisuja 72.
  • Kuka murhasi kuningas Erikin? Teoksessa Kirjoja ja muita ystäviä. Onnittelukirja Kaari Utriolle ja Kai Linnilälle, toim. Marjut Paulaharju, 2002.
  • Kertomuksia – miksi ei? Teoksessa Ylioppilasaineita 2002, toim. Ritva Falck, Hilkka Lamberg. SKS, ÄOL.
  • Millä kielellä Euroopassa? Julkaisussa Kieli on ihmisen peili. Seminaari 9.5.2001, Kiasma, Helsinki 2001. Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osasto.
  • Erään kirjasodan anatomia. Teoksessa Koulun ja kirjan maailma. Jukka Sarjalan juhlakirja 1999, toim. Matti J. Särömaa. Ajatus.
  • Kohti esseetä. Teoksessa Ylioppilasaineita 1998, toim. Kalevi Pirttikoski, Paula Oilinki. SKS, ÄOL.
  • Viestinnän vuosikymmen. Teoksessa Siitäpä nyt tie menevi. Äidinkielen opettajain liitto 1948–1998, kirj. Risto Kaipainen, Irma Lonka, Juha Rikama, 1998. ÄOL.
  • Esipuhe. Henrik Ibsenin Nukkekoti, uusi painos, 1997. WSOY.
  • Muuttuuko lehtikieli? Muuttaako lehtikieli? Teoksessa Yhteiskunta muuttuu – kieli muuttuu. Nykysuomen Seuran 10-vuotisjuhlakirja, toim. Valma Yli-Vakkuri, Maija Länsimäki, Aarre Nyman, 1992. WSOY.
  • Alussa oli nainen? Teoksessa Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista, toim. Aili Nenola, Senni Timonen, 1990. SKS.
  • Sanojen tyyliväri. Teoksessa Nykysuomen sanavarat, toim. Jouko Vesikansa, 1989. WSOY.
  • Kalevala ja nykyaika. Teoksessa Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. Kalevalaseuran vuosikirja 66, toim. Matti Kuusi, Pekka Laaksonen, Hannes Sihvo, 1986. SKS.
  • Kielenhuollon ongelmia – onko niitä? Teoksessa Kielemme tuntemus. Näkökulmia suomen kielen tutkimukseen ja opetukseen, toim. Raija Ruusuvuori. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXX. 1983.
  • Kielen vaikutuskeinoja. Teoksessa Elävää suomea. Yleisradion kieliopas, toim. Seppo Kahila, 1979. Gummerus.
  • Aitoa, epäaitoa. Teoksessa Kultaneito on rautaa. Professori Matti Kuusen juhlakirja, toim. Senni Timonen, 1977. Suomen kansantietouden tutkijain seura.
  • Malli ja taideteos – opettajan ja oppilaan näkökulma. Teoksessa Tutkimus ja opetus: strukturalismia, toim. Anna-Liisa Mäenpää. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXIII. 1976.
  • Kielitaito ja koulu. Teoksessa Äidinkieli 1974. Tavoitteet ja päämäärä, toim. Irma Lonka et al. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXI. 1974.
  • Kirkollisaiheiset pitäjäköllit. Teoksessa Nimikirja, toim. Hannes Sihvo. Kalevalaseuran vuosikirja 52. 1972. WSOY.
  • Köllit – kappale iloista kansanperinnettä. Teoksessa Nuorten tieto 1. Lukemista hyödyksi ja huviksi, toim. Raimo Wikstedt, 1963. WSOY.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Paavilainen, Ulla (päätoimittaja): Kuka kukin on 2015, s. 586. Helsinki: Otava, 2014.
  2. Uusi-Hallila, Tuula & Ahola, Suvi: Muistot: Kirsti Mäkinen 1939–2016 HS.fi. 4.12.2016. Viitattu 29.10.2021.
  3. WSOY:n kirjallisuussäätiö jakoi 10 tunnustuspalkintoa TS.fi. 2.10.2012. Viitattu 29.10.2021.
  4. Rakkaudesta kirjaan -palkinto Kirsti Mäkiselle TS.fi. 27.10.2016. Viitattu 29.10.2021.