Kirje ateenalaisille
Kirje ateenalaisille eli Kirje Ateenan neuvostolle ja kansalle (m.kreik. Ἀθηναίων τῇ βουλῇ καὶ τῷ δήμῳ, Athēnaiōn tē būlē kai tō dēmō; lat. Epistula ad Athenienses) on keisari Julianus Apostatan kirjoittama julkinen kirje, joka oli nimensä mukaisesti osoitettu ateenalaisille.[1]
Kirje ateenalaisille | |
---|---|
Ἀθηναίων τῇ βουλῇ καὶ τῷ δήμῳ | |
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Julianus |
Kieli | muinaiskreikka |
Genre | kirje |
Julkaistu | 361 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Historia
muokkaaJulianus kirjoitti kirjeen vuonna 361.[1] Hän oli saanut Galliassa sotavoittoja ja hänen joukkonsa olivat julistaneet hänet uudeksi keisariksi. Näin Julianus oli käytännössä kaappaamassa valtaa serkultaan Constantiukselta. Loppuvuodesta tilanne oli muuttumassa sisällissodaksi. Tuolloin Julianus kirjoitti joukon kirjeitä marssiessaan joukkoineen itään päin kohtaamaan Constantiuksen armeijan, tarkoituksenaan oikeuttaa valtaistuinta koskevat vaatimuksensa. Ateenalaisten lisäksi hän kirjoitti Rooman senaatille, spartalaisille sekä korinttilaisille. Ateenalaisille osoitettu kirje on näistä ainoa nykyaikaan säilynyt.[2][3]
Sisällissodan esti lopulta vain Constantiuksen sairastuminen ja kuolema. Näin Julianus sai keisariuden. Kirje on ilmeisesti kirjoitettu vasta sen jälkeen, kun Julianus jo oli saanut tiedon Constantiuksen kuolemasta.[2]
Sisältö
muokkaaKirje on käytännössä apologia eli puolustuspuhe, jossa Julianus haluaa kertoa omat keisariksi valitsemiseen liittyneet tekonsa filosofian ja oikeudenmukaisuuden perintöä vaaliville ateenalaisille. Hän kertoi kirjeessään omista elämänvaiheistaan ja pyrki perustelemaan tekojaan, jotka olivat johtaneet sen hetkiseen poliittiseen tilanteeseen. Näin kirje on sisällöltään hyvin omaelämäkerrallinen.[1][2]
Julianus kuvasi kirjeessään areiolaisen kristityn Constantiuksen samanlaiseksi pahantekijäksi kuin aiemmat pakanalliset keisarit olivat olleet ja piti tätä näin tekopyhänä. Näin hän pääsi ilmaisemaan vihaansa serkkuaan kohtaan; hän syytti tätä mm. oman perheensä surmasta ja omasta karkotuksestaan ja vangitsemisestaan aiemmin. Tekopyhyyden syytteen Julianus laajensi samalla koskemaan kaikkia kristittyjä. Hän kertoi selvinneensä Constantiuksen hänelle aiheuttamista koettelemuksista jumalien ja näiden keinonaan käyttämän filosofian avulla.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Kosonen, Päivi: Isokrateesta Augustinukseen, s. 153-156. Johdatus antiikin omaelämäkerralliseen kirjallisuuteen. Jyväskylä: Atena, 2007. ISBN 978-951-796-474-6.
- ↑ a b c d Hooper, Finley & Schwartz, Matthew: Roman Letters: History from a Personal Point of View, s. 136-138. Wayne State University Press, 1991. ISBN 0814320236. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kunsman, Bryce Raymond: Julian the Apostate: Apart from Christianity, s. 45. ProQuest, 2008. ISBN 0549932224. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
muokkaa- Julian the Emperor: Letter to the Senate and the People of Athens. Perseus. (muinaiskreikaksi)
- Julian the Apostate: Letter to the Senate and People of Athens. The Tertullian Project. (englanniksi)