Kirjallisuuslehti (suomalainen lehti)
Kirjallisuuslehti oli Helsingissä vuosina 1932–1938 ilmestynyt yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota julkaisi toimittaja-runoilija Jarno Pennanen.[1] Lehdellä oli vasemmistolainen painotus ja se oli opiskelijalehti Soihdun ohella ainoita 1930-luvun suomalaisia aikakauslehtiä, joissa kuului laitavasemmiston ääni.[2]
| Kirjallisuuslehti | |
|---|---|
| Kokonaislevikki | n. 2500 |
| Perustettu | 1932 |
| Lakkautettu | 1938 |
| Päätoimittaja | Jarno Pennanen |
| Sitoutuneisuus | Suomen Kommunistinen Puolue |
| Kotimaa | Suomi |
| Kieli | suomi |
Kirjallisuuslehti sai salaista rahoitusta maan alla toimineelta Suomen Kommunistiselta Puolueelta (SKP), jonka omat lehdet oli lakkautettu. Lehti oli riippuvainen SKP:n rahoituksesta ja lakkasi ilmestymästä vuonna 1938, kun rahoitus katkesi. Pennanen toimi päätoimittajana koko lehden ilmestymisen ajan.[3] Kirjallisuuslehden levikki oli noin 2 500 kappaletta.[4]
Historia muokkaa
Lehden perustaminen muokkaa
Idean lehden perustamiseen on sanottu tulleen Neuvostoliitossa maanpaossa asuneilta kommunistijohtajilta Otto-Wille Kuusiselta ja Arvo ”Poika” Tuomiselta. Suomeen lähetetty kommunistijohtaja Hannes Mäkinen värväsi ay-mies Viljo Suutarin välityksellä lehden perustajaksi ja päätoimittajaksi Pennasen, joka oli aiemmin työskennellyt kokoomuslaisissa lehdissä, mutta jäänyt hiljattain työttömäksi. Kirjallisuuslehden ensimmäinen numero ilmestyi joulukuussa 1932.[4] Näytenumero sisälsi myös Pennasen ensimmäiset julkaistut runot. Pennanen liittyi SKP:n jäseneksi vuonna 1934.[3]
Uutisointi muokkaa
Kirjallisuuslehti uutisoi ahkerasti muun muassa Espanjan sisällissodasta ja sen kirjeenvaihtajina oli Espanjan tasavaltalaisjoukoissa taistelleita suomalaisia vapaaehtoisia kuten Paavo Pajunen ja Lauri Vilenius.[4] SKP-rahoituksesta huolimatta Pennanen piti lehden linjan itsenäisenä ja esitteli siinä muun muassa ranskalaisten surrealistien taidetta sekä Pablo Picasson kubistisia maalauksia, vaikka nämä tyylisuunnat oli tuomittu Neuvostoliitossa.[3] Ajan muista vasemmistolehdistä poiketen Kirjallisuuslehti ei ilmestymisensä aikana saanut yhtäkään painokannetta. Lehden ja SKP:n salaisena yhdysmiehenä toimi kommunisti Toivo Karvonen, tosin välillä rahaa kulki myös Jenny Pajusen kautta, joka lahjoitti SKP:ltä saamansa avustuksen lehdelle. Lehden lakkauttamiseen vaikutti Karvosen kiinnijääminen ja vankilaan joutuminen vuonna 1938.[4]
Toimittajat muokkaa
Kirjallisuuslehteen siirtyi myöhemmin monia nuoria vasemmistoradikaaleja Tulenkantajat-lehdestä, jonka päätoimittaja Erkki Vala pyrki pitämään lehtensä itsenäisenä sen vasemmistolaisista taustaryhmistä. Kirjallisuuslehden toimituskuntaan kuuluivat muun muassa Raoul Palmgren (vt. päätoimittaja syksyllä 1936), Elvi Sinervo (toimitussihteeri), Pentti Haanpää, Nyrki ja Tapio Tapiovaara, Arvo Turtiainen, Katri Vala ja Maija Savutie. Monet heistä kuuluivat vasemmistolaiseen taiteilijaseura Kiilaan, jonka epäviralliseksi äänenkannattajaksi lehti muodostui.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Kirjallisuuslehti.[vanhentunut linkki] Fennica. Viitattu 3.4.2019.
- ↑ Pirkko Leino-Kaukiainen: ”Aikakauslehdistön itsenäistymisvuodet 1918–1955”, s. 195, 229 teoksessa Suomen lehdistön historia 10: Aikakauslehdistön kehityslinjat. Aikakauslehtien liitto/Kustannuskiila 1992.
- ↑ a b c Kalevi Kalemaa: Pennanen, Jarno (1906 - 1969) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c d e Jyrki Juusela: Suomalaiset Espanjan sisällissodassa 1936–1939, s. 98–102. Atena, Jyväskylä 2003.